Uutiset

Potilas on taloudellinen riski sote-tuottajalle – kermankuorinta pyritään välttämään korvauskriteereillä

Sote-uudistuksen myötä käyttöön tulevan kapitaatio-mallin mukaan palveluiden tuottajat saavat korvauksen siitä ihmismäärästä, joka tuottajille hoidettavaksi listautuu

Tuottajat saavat valmistelussa olevien korvauskriteereiden perusteella suuremman korvauksen sairaista ja iäkkäistä potilaista kuin terveemmistä asiakkaistaan.

-Palveluiden tuottajille ei mene tietoa siitä, kuinka suuri korvaus jokaisesta asiakkaasta tulee. Korvauskriteereiden laskennassa ei käytetä sairauskertomuksia tai esimerkiksi omakanta-tietokannasta löytyviä tietoja, painottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo Seppälä Lännen Medialle.

THL:n tehtävänä on laskea korvauskriteerit suoran palvelun tuottamiseksi eli lähinnä perustason palveluihin. Seppälän mukaan kriteereiden määrittelemiseksi tehtävässä tutkimuksessa käytetään muun muassa Tilastokeskuksen, THL:n ja Kelan tietoja, joihin on normaalit tutkimusluvat.

-Periaate on sama kuin siinä, kun valtio jakaa kunnille valtionosuuksia tiettyjen kriteereiden mukaan. Nyt luodaan vastaavan kaltainen järjestelmä palvelutuottajien kompensoimiseksi. Näin pyritään välttämään kermankuorinta, Seppälä sanoo.

Ilman toimivia kriteereitä seuraisi herkästi tilanne, jossa tuottajat kuorisivat kermaa haalimalla asiakkaikseen vain hyväkuntoisia ihmisiä, jotka eivät juuri tarvitse palveluita. Hyväkuntoisia olisi halpa hoitaa.

Huonokuntoiset ja sairaat ihmiset eivät olisi houkuttelevia, koska he aiheuttaisivat enemmän kustannuksia kuin toisivat korvauksia.

Tuottaja ei voi torjua asiakasta

Tuottajat eivät voi kieltää ketään tulemasta asiakkaaksi. Jokaiseen potilaaseen liittyisi aina liiketaloudellinen riski siitä, että potilas tarvitsee paljon palveluita. Sairauskertomuksia tai tietoja esimerkiksi tupakoinnista tai alkoholin käytöstä ei kerätä kriteereiden laskentaan, joten niistä tiedot pysyvät ihmisellä itsellään.

THL:n korvauskriteereissä huomioidaan esimerkiksi ihmisen ikä ja sairastavuus ilman yksilöllisten tietojen jakamista.

-Yksilödatasta koostuvasta aineistoista laskettaisiin tilastollisilla menetelmillä kertoimet, joilla kuvataan tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyspalvelujen käyttöön. Näin saadaan laskettua korvauskerroin esimerkiksi 40–55 -vuotiaalle työssä käyvälle naiselle tai miehelle, jolla on vaikkapa diabetes ja verisuonisairauksia. Kertoimen perusteella lasketaan tätä henkilöä koskevan korvauksen suuruus. Eli vaikka korvausten laskennan pohjalla olisi yksilökohtaisia tietoja, käytännössä kertoimet lasketaan aina tietyt ominaisuudet omaaville väestöryhmille, ei yksittäisille sosiaaliturvatunnuksille, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa keskiviikkona blogissaan.

THL:n pitäisi saada ensimmäinen korvausmalli valmiiksi tämän vuoden aikana.

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat