Uutiset

Presidentti kaasuputkesta Ylellä: "Putki ei kulje Suomen alueella" – tutkija: Suomi ei halua laittaa näppejään väliin

Venäjän ja Saksan välille suunniteltu Nord Stream 2 -kaasuputki on Suomelle muutakin kuin pelkkä ympäristöasia, toteaa Pan-Eurooppa Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto Turun kauppakorkeakoulusta.

Nord Stream 2 -kaasuputkihanke nousi esiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön haastattelussa Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa.

Toimittaja Seija Vaaherkumpu kysyi Niinistöltä, minkä takia Suomessa Nord Stream 2 -hanketta ei pidetä poliittisena, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Baltiassa.

-Täytyy kuitenkin muistaa, että putki ei kulje Suomen alueella. Toisaalta meillä helposti viitataan siihen, että Ruotsi on sitä vastaan. Ymmärtääkseni Ruotsi tulee olemaan myönteinen, tai ei pane vastaan, Niinistö totesi vastauksensa aluksi.

Noin kuukausi sitten Niinistö toisti EU-johdon tapaamisensa yhteydessä medialle, että Nord Stream 2 on Suomelle ympäristökysymys.

Professori Liuhdon mukaan tilanne kuitenkin näyttää ulospäin muulta.

-On todettu, että tämä on meille ympäristöasia, ja kun ei ole ympäristövaikutuksia, niin antaa mennä. Ei se kyllä ihan todellisuudessa ole näin. Suomi ei vain halua näiden isojen pelureiden, Saksan ja Venäjän, väliseen putkeen laittaa näppejään väliin, Liuhto sanoo Lännen Medialle lauantaina.

Kulkee Suomen talousvyöhykkeellä

Nord Stream 2 -kaasuputki ei, kuten Niinistö sanoi haastattelussa, tule kulkemaan Suomen aluevesillä, mutta se tulee kulkemaan 374 kilometrin matkan Suomen talousvyöhykkeellä. Talousvyöhyke on kansainvälistä vesistöä.

Valtioneuvosto antoi huhtikuun alussa suostumuksensa putken rakentamishankkeelle, ja Nord Stream 2 AG -yhtiö ilmoitti tällä viikolla käynnistävänsä putkilinjan Suomen-osuuden valmistelevat työt.

Liuhto toteaa, että Suomen osuus Nord Stream 2 -putkeen voi vaikuttaa erikoiselta. Syynä on muun muassa se, että valtion enemmistöomisteinen energiayhtiö Fortum on ostamassa 47,7 prosentin osuuden putkea rahoittavasta Uniper-yhtiöstä.

Uniper on sitoutunut rahoittamaan noin 950 miljoonaa euroa eli 10 prosenttia putken rakennuskustannuksista.

Uniper-kauppa monimutkaistaa Liuhdon mukaan sitä, miltä asiat näyttävät.

-Kyse ei ole siitä, että suomalainen yritys rahoittaa tällaista hanketta, vaan suomalainen valtiollinen yritys rahoittaa tätä hanketta. Tämä vie äkkiä siihen, mikä on Suomen kanta hankkeeseen, olemmeko me rahoittaja. Ja jos olemme rahoittaja, niin miksi rahoitamme hanketta, josta emme itse saa kaasua?

Uniper-kauppa on Liuhdon mukaan saanut Suomen keskelle kansainvälisesti “kuumaa perunaa”.

EU kuitenkin tarvitsee Liuhdon mukaan tällä hetkellä maakaasua, koska Liuhdon mukaan unionin oma kaasuntuotanto laskee eikä esimerkiksi nestekaasun tuotannosta tai Yhdysvalloista ole korvaaviksi kaasuntoimittajiksi.

-Me tarvitsemme kaasua, ja vaikka poliittinen tilanne ei ole kaikkein soveliain, niin me tarvitsemme todennäköisesti Nord Stream 2:ta.

-Tämä sattuu poliittisesti kaikkein huonoimpaan aikaan, koska se on täysin Venäjän omistama hanke, hän jatkaa.

Niinistö selvittänyt arktista huippukokousta

Nord Stream -hankkeen lisäksi presidentti Niinistön haastattelussa nousi esiin, että Niinistö on kysellyt muiden Arktisen neuvoston valtioiden johtajilta mahdollisuutta huippukokouksen järjestämiseen Suomessa.

Niinistön mukaan yksikään johtaja ei ole vastannut hänelle kieltävästi, mutta kokouksella on oltava kunnollinen asialista. Hän myös totesi, että Suomi voisi isännöidä Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kokousta.

Kaasuputki Venäjältä Saksaan

Nord Stream 2 -putken on suunniteltu kulkevan yli 1 230 kilometriä Venäjältä Saksaan. Putkesta 374 kilometriä kulkisi Suomen talousvyöhykkeellä.
Putken kustannusarvio on noin 9,5 miljardia euroa, ja sen enimmäiskuljetuskapasiteetti tulee olemaan noin 55 miljardia kuutiota maakaasua vuodessa.
Nord Stream 2 -putken lisäksi Itämerta pitkin kulkee vuosina 2011–2012 valmistunut Nord Stream 1 -putki.
Uusi putkilinja noudattaisi pitkälti nykyisen putken linjaa.

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat