Uutiset

Presidentti Koivisto oli kiinnostunut kartoista – hautamuistomerkiksi tulee lehtikullalla eheytetty Kartta

Presidentti Mauno Koivistolle kartat olivat erittäin tärkeitä. Koiviston vävyn Heikki Allosen mukaan Koivistolla oli karttoja kaikissa paikoissa, joissa hän asui. Joka paikassa oli myös karttapallo.

-Koiviston tytär Assi joutui täysi-ikäisenä sairaalaan leikkaukseen. Kun hän oli toipumassa leikkauksesta, presidentti tuli katsomaan häntä karttapallon kanssa. Hän näytti karttapallosta reitin, jolle hän lupasi tyttärensä maailmanympärimatkalla viedä, kun tämä oli parantunut. Kahden viikon maailmanympärimatka tehtiin vuonna 1985.

Allonen kertoi tarinan Säätytalossa, jossa maanantaina julkistettiin presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun voittajateos.

Voittajateoksen nimi Kartta tuokin omaisille muistoja Koivistosta. Se on suunnitellut kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksa. Saksalla on hyvä kilpailuvuosi takanaan, sillä hän oli myös Suomen suurimman taidepalkinnon Ars Fennican -ehdokkaana.

Vanhalla japanilaisella tekniikalla

Halusin tehdä teoksen, jossa pidetään historian läsnäolo vahvasti mukana. Ei niinkään sillä tavalla, että se symboloisi erityisesti tiettyä asiaa, vaan se toimisi reflektiopintana ihmisille, jotka ovat teoksen ääressä.

Palkintoraadin mielestäkin kartta sopii hyvin kuvaamaan Koiviston kahta peräkkäistä presidenttikautta 1982-1994, joiden aikana muun muassa Neuvostoliitto hajosi ja Berliinin muuri murtui.

Kartta koostuu kultauksen yhdessä pitämistä palasista. Se on musta kivipaasi, johon Saksa hiekkapuhaltaa ja kaivertaa halkeamat, jotka kullataan lehtikullalla. Tekniikka, jossa rikkoutunut keramiikka paikataan kullalla, on noin 500 vuotta vanha japanilainen Kintsuki-tekniikka.

Teos kuvaa siis myös eheytymistä.

-Tekniikan ydinviesti on siinä, että hyväksytään säröt ja halkeamat ja ne tekevät meistä sen, mikä olemme. Halkeamien kautta meistä tulee arvokkaampia tai esineistä tulee arvokkaampia, kun ne on otettu uudelleen käyttöön, Saksa sanoo.

Saksalla on ollut pitkään idea käyttää tekniikkaa ja hän on lukenut siitä paljon.

Saksa kävi kuvaamassa Koivistoa

Koin Koiviston merkittävänä hahmona itselleni. Tapasin hänet noin kymmenen vuotta sitten. Kävimme toimittajan kanssa muutaman tunnin ajan juttelemassa hänen luonaan, kun teimme hänestä juttua Ylioppilaslehteen, Saksa kertoi.

-Koivisto jätti lähtemättömän vaikutuksen. Hänen ajatusmaailmassaan oli tavaton historian läsnäolo. Hän oli nähnyt valtavasti poliittisia muutoksia ja jotenkin samaan aikaan hän oli hyvin maanläheinen hahmo.

Saksa pitää siitä, että mennään idea edellä ja sen jälkeen lähdetään pohtimaan tekniikoita ja muita.

Saksa tiesi, että Koivisto oli kiinnostunut kartoista. Se oli yllätys, että kun teoksessa käytetään japanilaista tekniikkaa, Japanillakin oli symboliikkaa Koivistoon.

-Presidentti Koivisto on yksi niitä harvoja ihmisiä, joka on tavannut sekä keisari Hirohiton että keisari Akihiton. Muutamia kuukausia sitten olimme katsomassa presidentti Koiviston tavaroita läpi Suomen Pankissa. Sieltä löytyivät keisareiden valokuvat, joissa oli heidän omakätiset nimikirjoituksensa, Allonen kertoi.

Teosta pidettiin myös lähestyttävänä ja siihen on helppo laskea kukkalaitteita.

Koiviston hautamuistomerkkikilpailuun tuli 138 ehdotusta. Niistä valittiin ensin 17 ja niiden joukosta voittaja. Toisen palkinnon kilpailussa sai kuvanveistäjä Matti Nurmisen teos “Tarttis tehrä jotain”, kolmannen palkinnon kuvanveistäjä Bjarne Lönnroosin teos “Jää sulaa”. Tunnustuspalkinto myönnettiin kuvanveistäjä Pertti Mäkiselle teoskesta Heijastus.

Yleisö voi käydä katsomassa kilpailun 17 kärkiehdotuksen kuvaa ja suunnitelmaa näyttelyssä Säätytalossa arkipäivisin 10.-20. huhtikuuta klo 9-16.15.

Perttu Saksan suunnittelema hautamuistomerkki paljastetaan Mauno Koiviston syntymäpäivänä 25. marraskuuta Hietaniemen hautausmaalla.

Asiasanat