Uutiset Helsinki

Professori: Presidentin huoli hallituksen työrauhasta on aiheellinen – uudenvuodenpuheen ydinteemat kärsivällisyys, yhteisymmärrys ja luottamus

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari näkee, että presidentti Sauli Niinistö vetosi mielipidejohtajuudellaan vihapuhetta vastaan ja hallituksen yhteishengen puolesta.
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta Lännen Medialle uudenvuodenpäivänä. Kuva: ERIIKA AHOPELTO
Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari arvioi presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta Lännen Medialle uudenvuodenpäivänä. Kuva: ERIIKA AHOPELTO

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen kärkiteemat olivat sisäpolitiikka ja suomalaisen keskustelukulttuurin koveneminen. Näin arvioi Lännen Medialle valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

– Ei mitään yllättävää. Mutta kun presidentin suppeita sisäpoliittisia valtaoikeuksia ajatellaan, hän halusi selvästi käyttää puheessaan nimenomaan mielipidejohtajan valtaansa, Ruostetsaari toteaa.

Ruostetsaarin mukaan Niinistö puhui hyvin painokkaasti keskustelukulttuurin kovenemisesta ja jakolinjojen vahvistumisesta. Vaikka vihapuheen kitkemisestä on keskusteltu paljon julkisuudessa, Niinistö halusi vielä erikseen painottaa ongelman merkittävyyttä.

– Hän peräänkuulutti yhteisymmärrystä ja tuomitsi vihapuheen. Mitään konkreettisia toimia hän ei esittänyt, mutta eipä tähän kenelläkään ole pantettiratkaisua.

– Niinistö halusi muistuttaa, että keskustelukulttuuri on meidän kaikkien yhteinen asia.

Huoli työrauhasta aiheellinen

Ruostetsaari näkee, että Sauli Niinistön huoli poliittisen järjestelmän toimivuudesta saattaa olla aiheellinen teenkin lainsäädäntötyön näkökulmasta. Niinistön mukaan 2000-luvulla hallitukset ovat pysyneet pystyssä keskimäärin alle 2,5 vuotta.

– On totta, että hallitusten tiuha vaihtuminen voi aiheuttaa potentiaalisia ongelmia lainsäädäntötyölle, Ruostetsaari arvioi.

Ruostetsaari muistuttaa, että myös 1970-luvun lyhytikäiset hallitukset aiheuttivat huolta aikalaisissaan.

– 1980-luvulla päästiin taas pidempi-ikäisiin hallituksiin ja nyt tilanne on taas muuttunut.

Hallitusohjelman toteuttamiseen menee oma aikansa, eikä lakeja ja uudistuksia synnytetä hetkessä. Hyvä esimerkki tästä on Ruostetsaarin mukaan sote-vääntö.

– Pidän mielenkiintoisena myös presidentin muistutusta siitä, että hallitus on kolleegio, joka kantaa yhdessä vastuun toiminnastaan, Ruostetsaari sanoo.

– Tämä on osuva havainto. Jo pidempää on ollut niin, että ministerit keskittyvät johtamaan ministeriöitään ja vain isoimmista linjoista sovitaan yhdessä. Samaan aikaa politiikka on henkilöitynyt yhä enemmän puoluejohtoon ja pääministeriin.

Ruotsetsaari näkee, että Niinistö penää puheessaan myös hallitukselta yhteishenkeä sekä keskinäistä luottamusta ja ministereiltä tukea myös pääministerin suuntaan.

– Viime aikoinahan pääministeri on tukenut ministereitä, eikä toisinpäin. Selvästi Niinistön puheessa on kaikuja Antti Rinteen (sd.) erosta.

Al-Holin kaikuja

Niinistön uudenvuodenpuheen ydinsanomat ovat kärsivällisyys, yhteisymmärrys ja luottamus.

Toisaalta Niinistö varoittaa uudenvuodenpuheessaan liiallisesta sinisilmäisyydestä.

– Hän toteaa, että maailmassa on pahuutta ja Suomen on ajettava omaa etua, Ruostetsaari muistuttaa.

Tämän Ruostetsaari näkee viittaavan al-Holin leirillä oleviin naisiin ja lapsiin liittyvästä keskustelusta.

– Suomihan teki muista Pohjoismaista poikkeavan linjauksen heihin liittyen. Kun muut maat ovat hakeneet leiriltä pois lähinnä orpoja, Suomen linjauksen mukaan lasten etu on keskeinen, ja jos lasten etu vaatii äitien kotouttamista, sekin mahdollista.

Niinistö viittaa myös puheessaan myös aiempiin ulostuloihinsa terrorismilainsäädännön tiukentamisesta. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa esimerkiksi terroristijärjestöön kuuluminen ei ole tällä hetkellä rikos.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic