Uutiset

Professori: Suomi tukee Venezuelan vallanvaihtoa

EU-maiden tuen oppositiojohtaja Juan Guaidólle voi nähdä poliittisena kannanottona
Venezuelan armeija esti humanitäärisen avun pääsyn maahan helmikuun toisella viikolla. Kuva: RAFAEL HERNANDEZ

Suomi tunnusti Venezuelan oppositiojohtajan Juan Guaidón maan väliaikaiseksi presidentiksi maanantaina. Näin siitäkin huolimatta, että Suomi tunnustaa lähtökohtaisesti vain valtioita, ei hallituksia.

Ulkoministeri Timo Soinin (sin) erityisavustaja välitti tekstiviestillä Suomen kannan Ylelle.

– Kuten muutkin EU-maat, tukeakseen Venezuelan perustuslaillista prosessia, Suomi tukee Guaidóa Venezuelan vt. presidentiksi, viesti kuului.

Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi ei näe Suomen ilmoitusta Venezuelan hallituksen muodollisena ja oikeudellisena tunnustamisena vaan paremminkin poliittisena kannanottona.

– Tulkitsisin tämän ennemminkin vallanvaihdon prosessin tukemiseksi, Kulovesi sanoo.

EU-maiden rintamassa

Suomen lisäksi EU-maista myös Ruotsi, Tanska, Espanja, Portugali, Itävalta, Hollanti, Saksa, Ranska ja Britannia ovat tunnustaneet parlamentin puhemiehenä toimivan Guaidón Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi.

Tämä tapahtui sen jälkeen kun itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron hallinto ei ilmoittanut uusien vaalien järjestämisestä seitsemän EU-maan ryhmän antamassa määräajassa. Maduroa syytetään valtaan takertumisesta ja humanitaarisen kriisin aiheuttamisesta Venezuelassa. Presidentin eroa on vaadittu massiivisissa mielenosoituksissa.

Euroopan parlamentti ilmoitti jo aiemmin, että se pitää Guaidóa Venezuelan väliaikaisena presidenttinä. Guaidón aseman on tunnustanut yhteensä noin 40 valtiota.

Yhdysvallat on pitänyt esillä myös sotilaallisen väliintulon mahdollisuutta Venezuelassa. Maduron liittolainen Venäjä puolestaan pitää muiden maiden tukea Guaidólle sekaantumisena Venezuelan asioihin.

Öljyriippuvuus syvensi kriisiä

Venezuelan on saattanut kuilun partaalle talouskriisi, joka on johtanut elintarvike- ja lääkepulaan sekä hyperinflaatioon. Öljyvaltion talouden alamäki jyrkkeni kun öljyn hinta romahti vuonna 2014. Maan sisäinen tilanne oli sekava jo tätä ennen.

Jo yli kolme miljoonaa ihmistä on paennut Venezuelasta, suuri osa heistä naapurimaa Kolumbiaan. Se on yli kymmenesosa Venezuelan väestöstä.

Kriisin purkamista hankaloittaa se, että Maduron joukot ovat estäneet humanitääristen avustuskuljetusten pääsyn maahan.

Venezuelan epäselvä sisäinen tilanne pitänee maan otsikoissa jatkossakin. Kriisiin rauhanomaista ratkaisua hakeva kansainvälinen kontaktiryhmä vaatii maahan uskottavia presidentinvaaleja mahdollisimman pian.

Fingerpori

comic