Uutiset

Professori: Työelämän tasa-arvo etenee häpeällisen hitaasti – "Asenteet yritysmaailmassa ovat osin konservatiivisia"

Suomalaisen työelämän tasa-arvo edistyy Suomessa “häpeällisen hitaasti”, sanoo kaksikymmentä vuotta aihetta tutkinut johtamisen professori Susan Meriläinen Lapin yliopistosta.

Hänen mukaansa puheita tasa-arvon edistämiseksi on paljon enemmän kuin konkreettisia tekoja. Meriläinen on kuitenkin iloinen siitä, että tasa-arvoon liittyviä ongelmia tuodaan julkisuuteen yksittäistapausten kautta.

-Positiivista on se, että näitä tapauksia tuodaan julkisuuteen, jolloin meillä on paremmat mahdollisuudet puuttua työelämän eriarvoistaviin käytäntöihin, hän sanoo.

Perjantaina Suomen Kuvalehti kertoi, että nykyisin valtioneuvoston viestintäjohtajana työskentelevää Päivi Anttikoskea ei valittu Aamulehden päätoimittajaksi, koska hänen perheensä ei olisi muuttanut Tampereelle.

Lehden haastattelun mukaan Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanteen mukaan perheen kymmenvuotias lapsi ei pärjäisi ilman toisella paikkakunnalla asuvaa äitiä.

Telanne pahoitteli Alma Median perjantai-iltana julkaisemassa tiedotteessa sitä, että hakijalle oli syntynyt väärä kuva siitä, että Anttikosken vanhemmuus olisi ollut rekrytoinnissa relevantti eli merkittävä kysymys.

Professori: Antaa kuvaa koko työelämän asenteista

Professorin mukaan Alma-tapauksessa ei ole kyse vain yksittäisestä tai yhteen organisaatioon liittyvästä tapauksesta. Siksi hänen mukaansa yksittäisen organisaation leimaaminen on pitkällä tähtäimellä johda mihinkään.

Nyt julkisuuteen noussut tapaus kertoo Meriläisen mukaan laajemmin siitä, kuinka syvälle perinteiset mielikuvat naisten ja miesten rooleista suomalaisessa yhteiskunnassa ja ennen kaikkea työelämässä ovat juurtuneet.

-Minusta tässä ei ole kyse missään tapauksessa yksittäisen ihmisen tai organisaation tapauksesta. Asenneilmapiiri yritysmaailmassa on monin osin konservatiivinen, hän sanoo.

Kotona tasa-arvo toteutuu, töissä ei

Professori ihmettelee sitä, miksi tasa-arvo ei etene samalla tavalla työelämän puolella kuin se on edennyt perheiden sisällä.

Suomalaisissa perheissä tasa-arvon edistysaskeleet näkyvät esimerkiksi siinä, miten vastuuta kotitöistä ja lasten hoitamisesta jaetaan yhä enemmän molempien puolisoiden kesken.

Siksi hän itse ihmettelee sitä, että miten Anttikosken tapauksessa on puhuttu jopa “lapsen hylkäämisestä”.

-Kuinkakohan monta kymmentä suomalaista miestä on “hylännyt” lapsensa ja perheensä, jos toisella paikkakunnalla työskentely katsotaan sellaiseksi, Meriläinen kysyy.

Työ Lapissa, lapset etelässä

Rovaniemellä Lapin yliopistolla työskentelevällä professorilla on itselläkin kokemuksia siitä, millaista ihmettelyä yhden perheen valinnat elää kahdella paikkakunnalla, voivat aiheuttaa.

Meriläisen omat lapset asuvat Helsingissä isänsä kanssa ja Meriläinen itse on tehnyt akateemista työuraansa Lapissa.

-Yllättävää kyllä, usein asiaa ääneen kummastelevat toiset naiset tyyliin: “kuinka lapsesi pärjäävät”. Ikään kuin perheessä ei olisi toista lasten hyvinvoinnista huolehtivaa aikuista. Tällaiset ilmaisut paljastavat kuinka edelleenkin etenkin pienten lasten ensisijaisena hoivaajana pidetään äitejä eikä miesten oleteta suostuvan tällaiseen työnjakoon.

Suomen Kuvalehden haastattelussa Päivi Anttikoski nosti itsekin esille sen, kuinka hänen aviomiehensä oli tyrmistynyt siitä, miten ratkaisevaksi tekijäksi rekrytointiprosessia nousi se, ettei koko perhe olisi muuttanut samalle paikkakunnalle.

-Tällaisissa tilanteissa annetaan ymmärtää, ettei mies olisi kykenevä ottamaan täyttä vastuuta lastensa hoitamisesta. Tämä on erityisen ikävää nuoremman sukupolven miesten kannalta, jotka kuitenkin pääsääntöisesti osallistuvat hyvin kokonaisvaltaisesti lastensa elämään, tutkija sanoo.

Alma Median lehdistä Lännen Mediaan kuuluvat Aamulehti ja Satakunnan Kansa.

Asiasanat

Uusimmat