Uutiset

Puheenvuoro: Ensi vaalikausi ratkaisee Suomen tulevaisuuden – teollisuuden pitää olla politiikan keskiössä

Koko Eurooppa tarvitsee innovaatiovetoista muutosta. Suomi tarvitsee sitä aivan erityisesti, kirjoittaa Euroopan valmistavan teollisuuden kattojärjestön Orgalimin presidentti Tomas Hedenborg.
Kirjoittaja kaipaa lisää tukea innovaatiotoimintaan, jotta Suomen teollisuuden ja viennin kilpailukyky voidaan turvata. Kuvaaja: Hanna Laasanen
Kirjoittaja kaipaa lisää tukea innovaatiotoimintaan, jotta Suomen teollisuuden ja viennin kilpailukyky voidaan turvata. Kuvaaja: Hanna Laasanen

Vaalien alla huomio keskittyy luonnollisesti poliittisesti herkullisimpiin kiistoihin. On kuitenkin välttämätöntä, että myös vähemmän mediaseksikkäät, mutta tulevan kansallisen hyvinvointimme ratkaisevat kysymykset nousevat esiin. Muuten ne voivat unohtua myös päättäjiltä. Niin kävi teollisuuden osalta päättyvällä vaalikaudella.

Teollisuus on hyvinvointimme kivijalka. Vientiteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti reilusti yli 40 prosenttia Suomen työllisistä eli yli miljoona suomalaista. Veroja vientiteollisuus kerryttää kaikkiaan lähes 30 miljardia euroa. On ilmiselvää, että teollisuuden pitää olla politiikan keskiössä.

Teollisuuden toiveet eivät liity puoluepolitiikkaan tai keinotekoiseen työnantajien ja työntekijöiden vastakkainasetteluun. Huolen jakavat yhtä lailla Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kuin Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, jotka ansiokkaasti yhdessä kampanjoivat teollisuuden toimintaedellytysten puolesta.

Mistä sitten on kyse? Yhteen sanaan tiivistäen: Innovoinnista. Tai paremminkin sen puutteesta.

 

Suomen julkiset TKI-panostukset eli investointimme tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin, ovat pudonneet surkeasti verrattuna kilpailijamaihimme. Vuonna 2016 suomalaisyritysten saama julkinen TKI-rahoitus oli suhteessa enää 37 prosenttia siitä, mitä ruotsalaisyritykset saivat Ruotsilta.

Miksi innovointi sitten on niin tärkeää? Koska juuri innovointi on ollut teollisen ja taloudellisen menestyksemme moottori. Innovointi on tuonut kaksi kolmasosaa kasvustamme.

Tekoäly ja 5G tulevat ja teknologinen muutos kiihtyy. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää teknologisia läpimurtoja. Innovointi muuttuu yhä tärkeämmäksi.

Risto Siilasmaa kuvaa tuoreessa ÄlySuomi-kirjasessa hyvin, miksi innovointiin perustuva laatu on kilpailukykymme ydin: ”Älykäs Suomi ymmärtää, että menestymme nimenomaan haastavimmilla teknologioilla. Niissä hinta ratkaisee kilpailussa vähiten. Niistä saadaan suurin lisäarvo sekä teollisuudellemme että yhteiskunnallemme. Haastavimmilla teknologioilla ja niihin perustuvilla liiketoimintamalleilla luodaan tuleva hyvinvointimme”.

Siilasmaa jos joku tietää, mistä puhuu.

 

Viestin voi yksinkertaistaa näin: vain innovointi antaa meille eväät tarjota niin laadukkaita tuotteita ja palveluita, että niitä voi myydä maailmalla riittävin korkein hinnoin, jotta meillä on kotimaassa varaa hyviin palkkoihin ja korkeaan hyvinvointiin.

Tomas Hedenborg Kuvaaja: Fastems Group
Tomas Hedenborg Kuvaaja: Fastems Group

Tämä hyvinvointimme peruspilari on pahasti unohtunut.

Unohdus näyttää Euroopasta katsoen erityisen oudolta. Ympäri EU:ta on kopioitu nimenomaan Suomessa kehitetty julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön nojaava innovaatiomalli, jolla on saatu teollisuudessa aikaan poikkeuksellisen hienoja tuloksia.

Suomen teollisuuden tärkein innovaatioekosysteemi, yritysvetoinen DIMECC, on ollut tästä eurooppalainen malliesimerkki. Yksi DIMECC-ohjelmiin sijoitettu euro on tuonut 20 euroa takaisin.

DIMECC on arvioitu Euroopan tehokkaimmaksi innovoijaksi, mutta juuri tältä innovoinnilta leikattiin rahoitus tällä vaalikaudella. Vähintään tuhansia korkeimman lisäarvon työpaikkoja on menetetty ja useita miljardeja euroja liikevaihtoa on jäänyt syntymättä. Keskusteluissani EU:n tärkeimpien teollisuusvaikuttajien kanssa Suomen linjausta on ollut kovin vaikea selittää.

 

EU-komissio suosittaa Suomelle lisäpanostuksia innovointiin. Professori Erkki Ormalan ansiokas tuore raportti tekee sen perinpohjaisesti muun muassa DIMECCiä mallina käyttäen. EU tulee panostamaan innovointiin yhä enemmän. Me voimme olla mukana hyötymässä, jos panostamme riittävästi itse.

Puolueilta on tullut lupaavia viestejä sitoutumisesta TKI-panostusten nostamiseen neljään prosenttiin BKT:sta. Viestit eivät kuitenkaan ole hyvinvoinnillemme minkään arvoisia, jos ne eivät hallitusneuvotteluissa muutu konkreettisiksi päätöksiksi.

Suhdanne hiipuu jo. Ilman innovointia emme voi menestyä huonoissa suhdanteissa.

Meillä ei ole varaa hukata toista vaalikautta.

 

Tomas Hedenborg

Uusimmat