Puheenvuoro: Lääkkeiden hinnat saatava naapurimaiden tasolle, koko nykyinen apteekkitalous kaipaa rohkeaa uudistusta

Suomalaiset voivat nyt ostaa Virosta myös reseptilääkkeitä, ja niihin saa sairausvakuutuskorvauksen. Muutos on suuri, koska nyt huomataan hintaerot. Kun lääkkeen saa jopa kymmeniä prosentteja halvemmalla lahden takaa, ei ihme, jos lääketurismi viriää. Hintaeroa on myös Ruotsiin.

Kysymys kuuluu, miten naapurimaissa ja Euroopassa yleisemminkin voidaan myydä lääkkeitä meitä halvemmalla?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti helmikuun alussa linjaukset apteekkitoiminnan sääntelyn kehittämiselle. Avoin keskustelu alan tarvitsemista uudistuksista on tervetullutta. Uudistuksiin on nyt tartuttava.

Suomen lääkejakelujärjestelmä on kallis ja jäämässä jälkeen muun terveydenhuollon kehityksestä. Uudistus on saatava seuraavan hallituksen ohjelmaan, sillä jälkeenjääneisyyden hintaa maksavat yhteiskunta ja lääkkeitä käyttävä kuluttaja – siis lähes jokainen suomalainen.

Esimerkiksi vuonna 2018 toimeentulotuesta maksettiin lääkekuluja 37 miljoonan euroa. Sairausvakuutuksesta korvataan lääkkeitä yli 1,4 miljardia euroa vuodessa.

Lääkejakelussa on todellisia ongelmia

Pitkään on hymistelty lääkejakeluumme liittyviä ongelmia ja jätetty tekemättä välttämättömiä uudistuksia. Lääkelaki on saanut rauhassa pölyttyä 1980-luvulta lähtien. Se on säilynyt ytimeltään samana, vaikka toimintaympäristö ja asiakastarpeet ovat mullistuneet.

Ilahduttavaa on, että sosiaali- ja terveysministeriössä on tartuttu toimeen. Ministeriön tuore raportti toteaa ykskantaan, että apteekkijärjestelmään liittyy paljon uudistustarpeita.

Nyt tunnustetaan, että apteekkien perustamisen valitusprosessit ovat liian hitaat eikä asiakasta palvella riittävästi lääkkeiden saatavuuden osalta. Apteekkarit voivat jarruttaa valituksilla jopa vuosikausia uusien apteekkien perustamista.

Ministeriö on huolissaan siitä, että illalla, yöllä ja viikonloppuisin ei ole riittävästi avoimia apteekkeja. Edes apteekkeja valvovalla viranomaisella Fimealla ei ole kattavasti tietoa aukioloista ja siten palvelutason riittävyydestä eri puolilla maata. Isotkin seutukunnat voivat olla kokonaan ilman yöaikaista apteekkipalvelua – tai ainoaan auki olevaan apteekkiin pitää ajaa pitkiä matkoja.

Osana palvelun ja vähittäisjakelun kehittämistä ministeriön raportissa nostetaan esiin myös itsehoitolääkkeiden myyminen vähittäiskaupassa.

Kohtuuttomia katteita lääkehinnoissa

Raportissa todetaan sekin tosiasia, että lääkkeiden vähittäishinnat ovat Suomessa verrattain korkeat. Vaatimus apteekkitalouden kokonaistarkastelusta on kannatettava ja välttämätön. Apteekin myyntikate on kohtuuton, kun 2 000 euroa maksavan lääkkeen kate on 236,65 euroa.

Apteekkitaloutta pitää uudistaa niin, että lääkkeiden vähittäishinnat alenevat. Kannusteet kalliimpien lääkkeiden myymiseen pitää poistaa.

Olennainen muutoksen este ovat apteekkien omistajuuden ja yritysmuodon rajoitukset. Pelkkä apteekkien määräsääntelyn poistaminen ei ongelmaa ratkaise.

Kuluttajan etu apteekkisääntelyn ykkösasiaksi

Yhden ammattiryhmän privilegion varjelu yhteiskunnan ja kuluttajan edun kustannuksella on outo ja kestämätön jäänne menneisyydestä.

Nyt kysytään jo ääneen, onko nykyinen järjestelmä todella toimivin ratkaisu apteekkipalveluiden tuottamisessa ja lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa. Ministeriötä on syytä kiittää aiempaa avoimemmasta otteesta.

Tarvitsemme apteekkisääntelyn kokonaisuudistuksen. Keskiöön tulee nostaa lääkkeitä käyttävä kuluttaja sekä turvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden varmistaminen koko Suomessa. Sääntely ei saa enää estää palveluiden kehittämisen edellyttämiä merkittäviä innovaatioita ja investointeja.

Eroon hyödyllisen kilpailun estämisestä

Muun terveydenhuollon tavoin on apteekkien sääntelyn kohdistuttava toimintaan, ei omistajuuden rajoittamiseen ja kuluttajaa hyödyttävän kilpailun estämiseen. Muista maista löytyy esimerkkejä uudistuksista. Järkevällä sääntelyllä voidaan varmistaa, että lääkkeiden valmistajat tai lääkärit eivät omista apteekkeja.

Lääkkeiden käyttäjiä turvaavaa sääntelyä tarvitaan jatkossakin. Turvalliset myyntiolosuhteet ja riittävä farmaseuttinen neuvonta on varmistettava kaikissa jakelukanavissa. ”Apteekki”-nimike tulisi suojata niin, että vain lainmukainen toimija voisi sitä käyttää.

Uudistuksella turvataan lääkkeiden saatavuus koko maassa, varmistetaan lääke- ja lääkitysturvallisuus ja hillitään kuluttajalle koituvia kustannuksia. Farmasia-alan ammattilaisille uudistuva lainsäädäntö tuo työpaikkoja ja monia uusia urapolkuja.

Kirjoittajista Juha Beurling on Kuluttajaliiton pääsihteeri.

Liisa Hyssälä on Lääkeselvitys 2018 -hankkeen johtaja.