Uutiset

Puhemies Risikko työterveysavun tarjoamisesta sote-valiokunnalle: "Ei auttanut muu kuin ryhtyä lapioimaan"

Valiokuntien koko saattaa jatkossa pienentyä. Asia nousee esille heti uuden eduskunnan aloittaessa.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko yllättyi tehtävänsä vauhdikkuudesta. Kuva: Silja Viitala/arkisto
Eduskunnan puhemies Paula Risikko yllättyi tehtävänsä vauhdikkuudesta. Kuva: Silja Viitala/arkisto

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) pyrki turvaamaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle työskentelyedellytykset, kun tilanne valiokunnassa kuumeni sote- ja maakuntauudistuksen käsittelyssä.

– Kun hyvin ristiriitaisia tietoja tuli ovista ja ikkunoista, ei auttanut muu kuin ryhtyä lapioimaan, Risikko sanoi vaalikauden viimeisen täysistunnon jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Helsingin Sanomien mukaan Risikko pyrki ratkomaan valiokunnan ongelmia eduskunnan työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa.

Johtava työterveyslääkäri oli tarjoutunut puhumaan valiokunnalle ja hankkimaan sille ulkopuolista työnohjausta. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, koska valiokunta ei päässyt yksimielisyyteen avun vastaanottamisesta.

Risikko sanoi päätyneensä eduskunnan pääsihteerin Maija-Leena Paavolan kanssa siihen, ettei voi olla eduskunnasta kiinni, etteivät asiat talossa etene.

– Siitä syystä me järjestimme kaiken mahdollisen, lisää työntekijöitä valiokuntiin ja kaikkea muuta.

Jälkeenpäin hallituspuolueissa on pidetty virheenä sitä, että sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuudet jätettiin oppositiolle.

– Tämä on eduskuntaryhmien asia. Ryhmät valitsevat puheenjohtajuudet ja päättävät jäsenet. En ota tähän muuten kantaa, kuin että se on ryhmien asia myös tulevalla kaudella, Risikko sanoi.

Kuin potilastyötä

Sote- ja maakuntauudistuksen käsittely loppui siihen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki johtopäätökset ja ilmoitti hallituksen erosta. Se tapahtui vain muutama tunti ennen, kuin eduskunnan puhemiesneuvosto olisi viheltänyt pelin poikki, koska istuntokauden aikarajat tulivat vastaan.

Risikko ei suoraan vastannut kysymykseen, olisiko peli pitänyt lopettaa jo aikaisemmassa vaiheessa. Hän vertasi tilannetta siihen, että terveydenhuollossa potilaan hyväksi tehdään kaikki mahdollinen eikä helpolla luovuteta.

Risikon mukaan joka tiistai oli puhemiesneuvostossa varattu sote- ja maakuntauudistuksen etenemisen seurantaan.

– Loppuvaiheessa siihen otettiin vielä lähes joka päivä. Vähitellen alkoi näyttää, että siellä on suurempia ongelmia, kuin mitä on tiedetty, eikä edes muutaman päivän lisäys istuntopäiviin riitä.

– Kun tuli tieto, että maakuntalain kakkospaketista jouduttaisiin pyytämään täydentävää esitystä, se avasi monen silmät. Eduskuntakautta olisi pitänyt jatkaa liian pitkään, koska ennakkoäänestyksen alku oli takaraja.

Aikatauluyhteistyötä tarvitaan

Tarinan yhtenä opetuksena on Risikon mukaan se, että hallituksen ja eduskunnan on tehtävä enemmän yhteistyötä aikatauluista, jotta työtä voidaan jaksottaa nykyistä paremmin.

Eduskuntatyön kehittämiseksi on pohdittu myös, että pitäisikö valiokuntien koon olla nykyistä pienempi, jotta kansanedustajat voisivat paremmin keskittyä niiden asioihin. Nyt kansanedustajat voivat olla jäseninä useammissa valiokunnissa.

– Tätä pohditaan varmasti heti seuraavan eduskunnan alkuvaiheessa, Risikko sanoi.

Valvottavaa on ollut

Risikko kommentoi puhemiehen työtä sanomalla, ettei tiennyt sen olevan niin vauhdikasta kuin se on ollut.

– Puhemiehellä on myös lainsäädännössä vahvoja tehtäviä, valvontavastuuta siitä, että täällä kaikki asiat rullaavat.

Se nähtiin muun muassa siinä, kun Risikko palautti tiedustelulait uudelleen valiokuntiin. Ne ehdittiin käsitellä ja hyväksyä.

– Hienoa, että eduskunta lähti turvallisuuden taakse, Risikko kiitteli.

Merkittävänä Risikko piti myös sitä, että eduskunta onnistui kaventamaan omia etujaan ja luopumaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä.

Fingerpori

comic

Uusimmat