Uutiset

"Puhumme korkeintaan sadoista hakemuksista – Paperittomat hakevat harvoin sosiaalitukea

Kela ja kunnat ovat myöntäneet vain harvoin toimeentulotukea Suomessa paperittomina eläville ihmisille.

-Tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa, mutta puhumme korkeintaan sadoista hakemuksista, mikä on kokonaisuuteen nähden todella vähän, kertoo Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen Lännen Medialle.

Lännen Median keräämien tietojen mukaan esimerkiksi Helsingin ja Oulun kaupungin sosiaalitoimessa paperittomien toimeentuloon liittyviä asioita on käsitelty harvakseltaan. Helsingissä tapauksia on muutamia, Oulussa ei yhtään.

-Tiedämme, että meillä on satoja paperittomia, mutta toimeentulotukea hakeneita on vain joitakin kymmeniä. Sosiaaliapua hakevien joukossa paperittomien osuus on marginaalinen, vs. perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori sanoo.

Paperittomuus ei ole syy hakemuksen hylkäämiseen

Kela ei voi hylätä toimeentulotukihakemusta automaattisesti vain siksi, että tuen hakija on Suomessa ilman oleskelulupaa.

Asiasta on myös Turun hallinto-oikeuden päätös viime lokakuulta. Valkosen mukaan hallinto-oikeuden päätös ei ole vaikuttanut Kelan käytäntöihin.

-Me voimme myöntää osan perustoimeentulotuesta eli maksusitoumuksen ruokaan ja tarpeellisiin lääkkeisiin. Laajempaa perustoimeentulotukea emme ole myöntäneet ennen hallinto-oikeuden päätöstä emmekä sen jälkeenkään, Valkonen sanoo.

Kelan etuuspäällikön mukaan jokaisen paperittoman asiakkaan toimeentulotukihakemus käydään tapauskohtaisesti läpi. Kelan velvollisuus on selvittää toimeentulotukea hakevan henkilöllisyys sekä se, onko kunta myöntänyt hakijalle ruokaa ja lääkkeitä.

-Jos hätämajoituksen yhteydessä on tarjolla vain iltapala, me teemme laskelman siitä, että asiakas saa maksusitoumuksen ruokaan ruuan muutamalle päivälle tai maksusitoumuksen tarpeellisia elintärkeitä lääkkeitä varten. Teemme jokaisen asiakkaan kohdalla yhteistyötä kunnan kanssa, Valkonen sanoo.

Kuntaliitto toivoo selkeämpää vastuunjakoa

Kunnissa paperittomien auttaminen on johtanut epäselviin tilanteisiin, joita kukin kunta ratkoo omalla tavallaan. Esimerkiksi Helsingissä on jo päätetty, että paperittomat saavat minimitasoa laajemmat terveyspalvelut.

-Näkemyksemme mukaan laissa pitäisi selkeyttää tarkasti se, mihin nämä ihmiset ovat oikeutettuja ja mihin eivät ja mikä taho heidän auttamisestaan on kulloinkin vastuussa. Selkeämpi lainsäädäntö on tarpeen, koska paperittomuus ei ole katoava ongelma, vaan se on tullut jäädäkseen, erityisasiantuntija Ellen Vogt Kuntaliitosta sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laittomasti maassa olevat saavat perustuslain takaaman toimeentulon ja huolenpidon.

Ministeriön ohjeiden mukaan paperittomat tulisi ensisijaisesti ohjata kuntiin. Vastuunjako on kuitenkin epäselvä, mikä lopulta kuuluu Kelan, ja mikä kunnan vastuulle.

-Vastuunjako pitää määritellä valtakunnallisesti jo senkin vuoksi, että johdonmukaisuus Suomen pakolaispolitiikassa säilyy. Jos kunnat lähtevät kovin erilaisiin linjauksiin, niin sekin tilanne on hankala, erityisryhmien sosiaalipalveluiden palvelupäällikkö Marja Salo Oulun kaupungilta sanoo.

Asiasanat

Uusimmat