Uutiset

Puolueet säästävät eurovaalirahoissa ja nimeävät ehdokkaita viime tingassa eduskunnasta rannalle jääneistä – Tutkija: Puolueiden käyttäytyminen on signaali suhtautumisesta

Puolueiden eduskuntavaaleihin varatut kampanjabudjetit ovat moninkertaiset eurovaalibudjetteihin verrattuna. Harva puolue lähtee kevään eurokoitokseen myöskään edellisiä eurovaaleja suuremmalla rahamäärällä. Arvio EU-vaaleista toisen luokan vaaleina on tutkijan mielestä kuitenkin vanhentunut ja väärä.
Kuva: Miila Kankaanranta

Puolueet ovat varanneet eduskuntavaalikampanjointiin paljon eurovaaleja suuremmat budjetit, ilmenee Lännen Median kyselystä puolueille. Harva puolue on myöskään kasvattanut eurobudjettiaan edellisiin parlamenttivaaleihin verrattuna.

– Eduskuntavaalien ajankohta vaikuttaa. Kun koko kevät kampanjoidaan joka tapauksessa ja eurovaalien kampanja-aika lyhenee, antaa se myös mahdollisuuksia rakentaa näyttävä kampanja toukokuulle aiempaa pienemmällä budjetilla, perustelee kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen.

Kokoomuksen eurovaalibudjetti on kolmanneksen pienempi kuin edellisissä vuoden 2014 vaaleissa.

Edellisiä eurovaaleja suuremmilla vaalibudjetilla ovat liikkeellä vain sdp ja vihreät. Vihreiden eurovaalibudjetti on silti vain puolet eduskuntavaalibudjetista. Sdp rahoittaa eurokampanjaansa 430 000 eurolla, mutta sijoittaa eduskuntavaaleihin 1 500 000 euroa.

– Viime eurovaalit teimme tilanteessa, jossa puolueen kaikki resurssit oli venytetty äärimmilleen, kun takana oli vuoden 2011 eduskuntavaalien tappio. Nyt takana on keväällä 2015 saavutettu vihreiden tähänastisen historian paras eduskuntavaalitulos. Se tuo kipeästi kaivattua liikkumavaraa, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Keskusta niputti vastauksessaan yhteen eduskuntavaalien, eurovaalien ja mahdollisten maakuntavaalien yhteisbudjetin, joka on 1 600 000 euroa.

Ehdokkaat viime tingassa ja kampanjatkin vasta toukokuussa

Puolueiden asennetta vaalien tärkeysjärjestykseen kuvaa myös se, että useimmat puolueet ovat ilmoittaneet nimeävänsä viimeiset ehdokkaat vasta eduskuntavaalien jälkeen rannalle jääneistä. Se on mahdollista, sillä ehdokashakemusten jättämisen viimeinen päivä on 18.4.

– Eurovaalien ehdokaslistat jätetään 18.4. joten viimeisimpiä ehdokkaita päätetään varmasti vasta eduskuntavaalien jälkeen, sanoo perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

– Puoluehallituksen linjausten mukaisesti ehdokasasettelua jatketaan rinnan eduskuntavaalivalmistelujen kanssa aina listojen jättöpäivään saakka, sanoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.

Myöhään käynnistyy myös eurovaaliehdokkaiden kampanjointi.

– Tarkoitukseni on kiertää Suomea laajasti. Olen liikkeellä jo eduskuntavaalitilaisuuksien yhteydessä, mutta varsinainen kampanja alkaa vapulta. Oma bussi on jo varattu, vastaa Euroopan parlamenttiin pyrkivä Sdp:n Eero Heinäluoma.

 

Kuva: Miila Kankaanranta

 

”Käsitys toisen luokan vaaleista on väärä”

– Puolueiden käyttäytyminen on signaali suhtautumisesta. Ajatus siitä, että eurovaaleissa on kyse ”toisen luokan” vaaleista on vanhentunut ja väärä, sanoo akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Wass on tutkinut Euroopan parlamentin vaaleja ja äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Hänen mielestään eivät puolueet, eivät kansalaiset eikä mediakaan ole ymmärtänyt Euroopan parlamentin vaikutusvallan nousua.

– Eurovaaleissa ei ole äänestäjän kannaltakaan ”vähemmän pelissä”. Euroopan parlamentti on kansallisia parlamentteja vahvempi toimija, kun kyseessä on EU-lainsäädäntö, sanoo Wass.

EU:n vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tutkineet Matti Wiberg ja Tapio Raunio päätyivät tutkimuksessaan arvioon, jonka mukaan 17,8 % vuosien 1995–2015 aikana Suomen eduskunnassa tehdystä lainsäädännöstä sisälsi sidoksen EU:hun.

Pienpuolueillakin omia ehdokkaita

Vuoden 2014 eurovaaleissa ehdokkaita asetti 15 puoluetta ja valitsijayhdistystä. Myös tällä kertaa suurin osa 19 puoluerekisterissä olevista puolueista asettaa ehdokkaita vaaleihin.

– Eurovaalibudjettimme on noin 500-1000 euroa. Viimeiset ehdokkaat valitaan viikolla 15, kertoo Eläinoikeuspuolue.

– Eurovaalibudjettimme on 2000 euroa. Ehdokkaita ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta mahdollisesti osa ehdokkaista tullaan nimeämään eduskuntavaalien jälkeen, kerrotaan Suomen Kansa Ensin -puolueen vastauksessa.

Myös Kansalaispuolue ilmoittaa osallistuvansa eurovaaleihin.

– Osa ehdokkaista osallistuu omalla budjetilla, vastaa Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen.

 

Brittien eroaminen EU:sta on tuomassa Suomelle yhden lisäpaikan europarlamenttiin. Kuva: STEPHANIE LECOCQ

 

Parlamenttiin

Euroopan parlamentti on Euroopan unionin ainoa suoralla vaalilla valittu elin. Toukokuussa 23.-26. 2019 järjestetään kaikissa EU-jäsenmaissa vaalit, joissa valitaan Euroopan parlamenttiin 705 jäsentä. Suomessa vaalipäivä on 26.5.

Suomen paikkamäärä kasvaa yhdellä, 14 jäseneen, mikäli Britannian ero EU:sta toteutuu maaliskuun lopulla 2019. Brittien 73 parlamenttipaikasta 27 jaetaan muille jäsenvaltioille. Suomelle lohkeaa yksi lisäpaikka.

Vaalit Suomessa käydään kotimaisten puoluetunnusten alla. Euroopan parlamentissa jäsenet järjestäytyvät hieman erilaisten poliittisten ryhmien mukaan. Poliittisia ryhmiä on parlamentissa tällä hetkellä seitsemän.

 

Uusimmat

Fingerpori

comic