Uutiset

Puoluesihteerit ovat kadonneet puolueidensa uumeniin — katoavatko seuraavaksi itse puolueet?

Minne puoluesihteerit ovat kadonneet? Näin ihmetteli kokenut politiikan toimittaja taannoin.

Takavuosina hän tunsi enemmän tai vähemmän henkilökohtaisesti ainakin suurimpien eduskuntapuolueiden sihteerit, mutta nykyään edes nimet eivät tahdo tulla mieleen. Julkisuutta hallitsevat puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Puoluesihteerit ovat kadonneet puoluekoneistoihin.

Lännen Median tekemän kyselyn mukaan tehtävän nykyiset hoitajat kokevat olevansa lähinnä toiminnanjohtajia, organisaattoreita ja vaalityön sparraajia. Katseet ovat kääntyneet sisäänpäin. Median parrasvalot ovat jääneet vähemmälle.

-Puhuvia päitä ja poliittisia keskustelijoita riittää ilman puoluesihteeriäkin, tuumaa kokoomuksen Janne Pesonen.

-Paras puoluesihteeri on se, joka saa muut loistamaan, tiivistää vihreiden Lasse Miettinen.

-Tämän päivän nopeassa viestinnässä puheenjohtajat ja kansanedustajat ovat kiinnostavampia median kannalta, toteaa rkp:n Fredrik Guseff.

Kääriäinen: ”Media on vahva vaikuttaja”

Kokenut kansanedustaja Seppo Kääriäinen toimi keskustan puoluesihteerinä koko 1980-luvun eli poikkeuksellisen pitkään.

Hänen mielestään media on päivänpolitiikan ulkoisessa roolijaossa kenties liiankin vahva ”määräilijä”. Sen linjausten seurauksena puoluesihteereiden näkyvä poliittisuus on haalistunut, ellei jopa kokonaan kadonnut.

-Politiikka on henkilöitynyt puheenjohtajaan. Vähän karrikoiden voi sanoa, että sdp on yhtä kuin Antti Rinne, kokoomus yhtä kuin Petteri Orpo ja keskusta yhtä kuin Juha Sipilä.

Kääriäinen uskoo suuntauksen vain vahvistuvan.

-Muut jäävät varjoon. Myös puoluesihteerin rooli kalpenee edelleen.

Jungner: ”Kohta tulee joku porukka”

Pitemmälle tätä ajattelua vie sdp:n entinen puoluesihteeri Mikael Jungner. Hänen mielestään suomalaiset puolueet ovat erittäin johtajakeskeisiä. Yhtä keskitettyä johtajuutta ei ole missään muualla.

Organisaatiot ja jäsenmäärät ovat puolestaan kutistuneet kuin kuuluisa pyy maailmanlopun edellä. Suuristakin puolueista on tullut pieniä. Niiden toimistoissa ja organisaatioissa on käynyt kato.

-Alle kymmenen prosenttia suomalaisista kuuluu puolueeseen, ja heistä aktiiveja on vain kymmenisen prosenttia, Jungner laskeskelee.

-Näin ollen vajaa yksi prosentti kansasta pyörittää koneistoa. Sen porukan voimin ei luoda ilmiöitä, eivätkä puolueet muutenkaan luo ilmiöitä. Ne eivät edusta enää ketään. Ne elävät omassa todellisuudessaan.

Siksi Jungner on jokseenkin varma, että Suomessakin jokin porukka porhaltaa puoluekentän ohi ja lähtee ”laittamaan valtakuntaa kuntoon”.

-Se on vain ajan kysymys. Ehkä kipinä syttyy jo seuraavien eduskuntavaalien alla, Jungner arvelee.

Mikael Jungner toimi sdp:n puoluesihteerinä 2010–2012. Nykyään hän on viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja.

Tujunen: ”Instituutiot murenevat”

Esimerkkejä löytyy maailmalta. Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen kuvaa Yhdysvaltojen Donald Trumpia ja Ranskan Emmanuel Macronia startup-poliitikoiksi.

-He haastavat institutionaalisia puolueita. Macronilla ei ollut edes puoluetta, kun hän asettui ehdokkaaksi presidentinvaaleissa.

Suomessa puolestaan presidentinvaalien kolmesta tai neljästä kärkiehdokkaasta kaksi (Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen) pyrkii virkaan valitsijayhdistyksen eikä puolueen kautta.

-Puolueiden vanha valta-asema murenee, Tujunen uskoo.

-Niiden perinteiset paikalliset lähtökohdat eivät saa kaikupohjaa nopeasti muuttuvassa digitaalisessa ja globaalissa toimintaympäristössä. Omia asemia vain puolustetaan.

Taru Tujunen vaikuttaa nykyään viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtajana. Kokoomuksen puoluesihteeri hän oli 2006–2014.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic