Uutiset

Puolustusvaliokunnan Kanerva: Naisten kansalaispalvelus seuraavaan hallitusohjelmaan – puolustusministeri Niinistö tukee

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo, että naisten kansalaispalvelu pitäisi kirjata seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) tukee Kanervan toivetta.

Kanerva uskoo, että vuoden kuluttua aika olisi kypsä, jotta asiasta olisi olemassa jonkinasteinen yhteinen näkemys.

-Toivon, että hallituspohjasta riippumatta tämä asia voitaisiin kirjata seuraavissa hallitusneuvotteluissa tavalla tai toisella hallitusohjelmaan. Tätä asiaa ei saa päästää veltostumaan, Kanerva kommentoi asiaa Lännen Medialle.

Puolustusministeri Niinistö tukee Kanervaa ja uskoo, että naisiin ulottuvat kutsunnat nousevat myös seuraavien eduskuntavaalien yhdeksi keskustelun aiheeksi.

-Olen kuullut, että puolustusvaliokunnassa käydään keskustelua tästä asiasta ja sieltä tulee varmasti jokin yhteinen näkemys. Olen Kanervan kanssa samaa mieltä, että tämä on asia, mikä seuraavissa eduskuntavaaleissa otetaan esille ja tästä varmasti myös hallitusneuvotteluissa keskustellaan, Niinistö sanoo.

Vaatisi siviilipalvelusjärjestäjän uusimisen

Niinistön mukaan ensin on ratkaistava se, laajennetaanko kutsunnat koskemaan myös naisia. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä sitä, mitä naisten kansalaispalvelu käytännössä tarkoittaisi.

Niinistön mukaan selvää olisi se, että kansalaispalvelu laittaisi nykyisen siviilipalvelusjärjestelmän uusiksi.

-Jos todetaan, että naisten on käytävä varusmiespalvelus tai kansalaispalvelus, se tarkoittaa sitä, että siviilipalveluksen tulevaisuutta on syytä miettiä vakavasti. Tällä hetkellä siviilipalvelus ei hyödynnä millään tavalla kriisin ajan yhteiskuntaa, Niinistö sanoo.

Ministerin mukaan nykyisen siviilipalveluksen puute on muun muassa se, että ei ole olemassa mitään rekisteriä, mihin siviilipalvelusmiehet sijoitetaan mahdollisessa kriisitilanteessa.

-Tämä olisi poikkihallinnollinen hanke, jota pitäisi koordinoida yhdessä sisä- ja työministeriön sekä puolustusministeriön kanssa, Niinistö sanoo.

Laaja keskustelu tarpeen

Kanerva on jo aiemmin esittänyt kutsuntojen laajentamista myös naisiin. Hänen mukaansa asiasta pitäisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu, koska kyseessä on suuri yhteiskunnallinen ja ristipaineinen muutos.

Kanervan ajama kansalaispalvelu ei tarkoita sitä, että naiset velvoitettaisiin aseelliseen palvelukseen. Kyse on koulutusjaksosta, jossa naiset valmiuksia toimia kriisiajan yhteiskunnassa.

-Henkilökohtaisesti vierastan sitä, että naiset militarisoidaan. Perustuslain mukaan kaikilla on maanpuolustusvelvollisuus, mutta velvollisuudessa on oltava muitakin tulkintoja kuin se, että naiset kävisivät armeijan, Kanerva sanoo.

Kriisinhallintataitoja ja humanitaarista apua

Naisen kansalaispalvelun sisältö on Kanervan mukaan oman selitystyön aihe. Esimerkkinä naisille opetettavista taidoista hän mainitsee kyberpuolus

tuksen ja humanitäärisen avun.

-Siviilikriisinhallinnalle on mitä suurin tilaus. Pidän tärkeänä, että Suomi kykenisi edelleen kehittämään omaa rauhanturvaprofiilia kansainvälisesti. Toinen ulottuvuus on kyberpuolustus, jossa Suomi tarvitsee merkittäviä lisäresursseja lähivuosina. Kolmas näkökulma asiaa on humanitäärinen apu, jota tarvitaan useissa eri asiayhteyksissä. Kartta on siis todella laaja, hän sanoo.

Puolustusministeri Niinistön mukaan naisten kutsunnat ovat tärkeitä nimenomaan tasa-arvon kannalta. Taloudellista tai maanpuolustuksellista tarvetta naisten kutsunnoille ei ole.

-Tämä asia nousee esille nimenomaan tasa-arvokysymyksen kautta. Kyse on myös siitä, mitä muita kansalaistaitoja halutaan ja mitä taitoja kriisinajan yhteiskunnassa tarvitaan.

Asiasanat

Fingerpori

comic