Uutiset

Puolustusvoimat investoi miljoona euroa hyppypanokseen – Räjähde ei tehoa panssaroituihin ajoneuvoihin: “Askeleen lähempänä miinakauhun palauttamista”

Hyppypanos on Leijona Instituutin kehittämä patentoitu räjähde, jonka valmistaa Oy Forcit Ab. Kehittäjäyhtiön mukaan sen uutuusarvo perustuu "ylhäältä alaspäin suunnattuun asevaikutukseen”.
Hyppypanosta esiteltiin torstaina puolustusministeriössä pidetyssä tilaisuudessa. Kuva: Leijona-instituutti
Hyppypanosta esiteltiin torstaina puolustusministeriössä pidetyssä tilaisuudessa. Kuva: Leijona-instituutti

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on tilannut koe-erän hyppypanoksesta helsinkiläiseltä Leijona Instituutti Oy:ltä. Kyseessä on maavoimille kaavailtu kauko-ohjattava räjähde, joka ponkaisee laukaisun jälkeen ilmaan ja ampuu alaspäin teräs- tai volframikuulia. Hyppypanoksen räjäyttäminen vaatii ihmisen tekemän laukaisupäätöksen. Puolustusministeriön näkemyksen mukaan hyppypanoksen ei ole suunniteltu yksin korvaavan Ottawan sopimuksen myötä hävitettyjä jalkaväkimiinoja.

Yhteensä 600 000 euron hintainen koe-erä rahoitetaan puolustushallinnon saamasta lisämäärärahasta. Hyppypanoksesta kerrottiin torstaina Puolustusministeriössä järjestetyssä tilaisuudessa. Koe-erän myötä Puolustusvoimien kokonaispanostus hyppypanokseen nousee miljoonaan euroon. Koe-erästä huolimatta lopullista päätöstä hyppypanoksen ostamisesta Puolustusvoimien käyttöön ei ole vielä tehty.

Kyseessä on patentoitu tuote, jonka kehittäjäyhtiö on Leijona Instituutti Oy ja valmistaja puolestaan Oy Forcit Ab. Hyppypanos painaa 5-10 kiloa. Kehittäjäyhtiön mukaan räjähteen uutuusarvo perustuu ”ylhäältä alaspäin suunnattuun asevaikutukseen”. Panos voidaan laukaista kaikilla Puolustusvoimien käyttämillä laukaisujärjestelmillä. Tilaisuudessa kerrottiin, että hyppypanos on Suomen valtiosopimusten mukainen.

“Testituloksiin ei oteta kantaa”

Puolustusvoimien jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi pitää mahdollisena, että hyppypanos tulee esimerkiksi erikoisjoukkojen käyttöön. Hyppypanos on tällä hetkellä tarkoitettu ”elävää voimaa vastaan”.

Panos tuottaa 3000 – 4000 projektiilia, joka tarkoittaa ammuksen osaa. Mahdollisessa taistelutilanteessa joukot tukeutuvat kuitenkin usein panssaroituihin ajoneuvoihin, joihin hyppypanos ei tällä hetkellä tehoaisi.

– Tämän päivän tekniikalla ei ole poissuljettua, että järjestelmään otetaan käyttöön sellainen projektiili (ammuksen osa), joka on mitoitettu siten, että kyetään läpäisemään panssaroitujakin kohteita, Peltoniemi sanoo.

Maavoimilla on hänen mukaansa tarve panssaroitujen kohteiden läpäisyyn.

– Jos katsotaan perinteistä sodankäyntiä ja hyökkääjän toimintaperiaatteita, niin lähtökohtana on se, että joukot on mekanisoitu. Siellä on elävää ja panssaroitua voimaa. Meidän pitää kyetä puolustajana torjumaan kaikki se voima, mikä siellä (vastassa) on.

Peltoniemi muistuttaa, että hyökkäävä jalkaväki liikkuu harvemmin yksin.

– Nyt meillä on (hyppypanoksesta) testi- ja esisarja. Siinä kehittämisperiaate on ollut elävää voimaa vastaan. Tämän perusteella tehdään tämä testausvaihe ja sotavarusteeksi hyväksyntä ja katsotaan, miten toiminta etenee.

Leijona-Instituutin toimitusjohtaja Juho Kalliala kertoo, että hyppypanokseen liittyviä yksityiskohtia ei voida kommentoida maanpuolustuksellisista syistä. Kalliala on tuotteen keksijä sekä Leijona Instituutin ainoa palkattu työntekijä kehitysvaiheen aikana.

Ensimmäinen hyppypanokseen liittyvä tilaus tehtiin Puolustusvoimissa jo syksyllä 2017. Tuolloin Puolustusvoimien logistiikkalaitos hankki puolustushallinnon aloitteesta Leijona Instituutilta hyppypanoksen testausta 400 000 eurolla. Testaus toteutettiin vuosina 2017-2018. Valmista tuotetta ei ole vielä testattu, vaan kyse on ollut komponenteista.

– Siinä (testausohjelmassa) kyettiin demonstroimaan tuotteen toimintaa komponenttitasolla. Testituloksiin ei oteta tarkemmin kantaa, Kalliala sanoo.

Puolustusvoimien pioneeri- ja suojelutarkastajan eversti Matti Lampisen arvion mukaan hyppypanos täydentää armeijan käytössä olevaa järjestelmää. Hyppypanosta voidaan käyttää esimerkiksi meri- ja ilmavoimien tukikohtien suojaamiseen.

“Askeleen lähempänä miinakauhun palauttamista”

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) toteaa blogissaan, että tavoitteena on ollut luoda reserviläisarmeijalle sopiva, paikallispuolustusta tukeva, yksinkertainen, kustannustehokas ja helppokäyttöinen ase.

– Puolustusvoimat allekirjoitti eilen kotimaisen puolustusteollisuusyrityksen, Leijona Instituutin, kanssa ns. 0-sarjasopimuksen ensimmäisten hyppypanosten hankinnasta. Seuraavassa vaiheessa panosta testataan monipuolisesti. Jos ja kun testaukset saadaan onnistuneesti päätökseen, voidaan puhua varsinaisesta sotavarusteesta, Niinistö viestittää.

Ministerin mukaan Suomi on “viimeinkin konkreettisen askeleen lähempänä miinakauhun palauttamista”. Hän näkee hyppypanoksessa vientipotentiaalia.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen mukaan ensimmäisen koesarjan tarkoituksena oli osoittaa hyppypanos-konseptin toimivuus ja alustava suorituskyky.

Tilinpäätöstietojen perusteella hyppypanosta kehittävän Leijona Instituutin liikevaihto oli viimeksi päättyneellä tilikaudella 115 800 euroa. Liiketappiota kertyi 235 000 euroa. Yhtiön edellisten tilikausien tappio on yhteensä 832 000 euroa.

Maavoimien tutkimuskeskuksen majuri Tapio Saarelainen omistaa yhtiöstä 50 osaketta, Leijona-instituutin toimitusjohtaja Juho Kalliala 450 ja Puolustusvoimien strategisiin kumppaneihin lukeutuva Insta Group Oy, edustajanaan Markus Mattsson, enemmistön eli 510 osaketta. Räjähteelle on myönnetty patentti muun muassa Yhdysvalloissa.

Uusimmat