Uutiset

Kommentti: Ovi käy – Meri- ja ilmavoimat saivat uuden komentajan, syksyllä vaihtuu puolustusvoimain komentaja

Oliko Lemmenjoki viimeinen niitti Lindbergin komean kauden loppumiselle? Pientä hiertymää oli muutenkin.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin ilmoitus siitä, ettei hän hae jatkoa, ei tullut suurena yllätyksenä.

Mutta myöntää täytyy, että aika suuret vaihtoviikot ovat menossa. Viime viikolla prikaatikenraali Pasi Jokinen nimitettiin Ilmavoimien komentajaksi. Merivoimien uutena komentajaksi nimitettiin lippueamiraali Jori Harju, joka aloitti tehtävässään vuoden alusta. Syksyllä astuu remmiin uusi puolustusvoimain komentaja.

 

Äkkiseltään Lindbergin ilmoitukseen kytketään ilmavoimien uutiset kohutusta harjoituksesta Lemmenjoen majalla.

Onhan valtakunnansyyttäjänvirasto pyytänyt keskusrikospoliisia tekemään esiselvityksen Lindbergin menettelystä harjoitukseen liittyen.

Kyse on puolustusvoimain komentajan menettelystä Karjalan lennoston komentajan ylempänä kurinpitoesimiehenä.

Vaikka esiselvityksessä komentaja ei ole rikoksesta epäillyn asemassa, niin vyyhti jättää jälkensä. Mutta.

Lindberg totesi, että hänellä on ollut jo viime vuoden lopulta lähtien tiedossa, että komentajakausi päättyy elokuussa.

Onko taustalla muutakin kuin Lemmenjoen jupakat?

– Tällä hetkellä on vaikea povata, nähdäänkö ilmavoimien superkenraali komentajan tehtävässä ensi vuoden jälkeen. Näin kirjoitettiin Lännen Mediassa viime marraskuussa.

 

Vaikka komentaja oli hoitanut pestinsä hyvin ainakin ulospäin, niin pinnan alla oli havaittavissa pientä kuplimista. Osa oli jo syksyllä sitä mieltä, että Lindbergin toinen kausi ei ole läpihuutojuttu, mikäli hän olisi hakenut sellaista.

Lindberg itse oli sattumakomentaja. Edellisen komentajan Ari Puheloisen seuraajaksi ennustettiin puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Rätyä. Toisin kävi.

 

Lindberg, lempinimeltään Charles, on taustaltaan hävittäjälentäjä ja rakkaus lentämiseen näkyy.

Lentäminen on noussut joidenkin mielestä liian voimakkaana esille. Komentajaa on arvosteltu siitä, ettei häntä nähdä tarpeeksi kaikkien puolustushaarojen “isänä”.

Paneutuminen henkilöstön asemaan ja murheisiin olisi saanut olla jämäkämpää.

 

Tärkeänä mittarina nimityksessä on se, miten komentajan ja armeijan ylipäällikön eli presidentin vuoropuhelu sujuu.

Välejä on kuvailtu hyviksi. Olihan Lindberg presidentin oma valinta. Toisesta suunnasta on kuultu, että näihin väleihin olisi tullut vuosien aikana pientä hiertymää.

Tasavallan presidentin läntinen puolustusyhteistyö on hiukan kriittisempää kuin nykyisen hallituksen. Kenraalit taas ovat täysillä mukana hallituksen nuoteissa. Eikä ole salaisuus, että kenraalit mielivät Suomea Natoon ja katselevat mielellään länteen päin.

On myös esitetty arvio, että kenraalikunta olisi turhan riehakasta. Jos näin on, niin komentajan on pidettävä porukka ruodussa.

 

Jos nämä kaikki pohdinnat ynnätään yhteen ja siihen lisätään Lemmenjoen jupakka, niin Lindbergin ilmoitus oli odotettu.

Puolustusvoimat valmistautuu suureen hävittäjäkauppaan. Niistä päätetään tämän hetken tiedon mukaan vuonna 2021. Lindberg oli ilmavoimien komentajana vuosina 2008-2012. Hän ei näe, että komentajan vaihdoksella olisi vaikutusta hävittäjähankintoihin.

– Sota ei yhtä miestä kaipaa. Kun vesilasista vetää sormen pois, niin siihen ei jää monttua, Lindberg totesi Ylelle.

Tämä on totta. Hankinnassa on mukana suuri joukko, eikä asiantuntijoista ole puutetta.

 

Sitten alkaakin uusi peli. Kenestä seuraaja?

Vuosikausia puolustusvoimien nykyisen strategiapäällikön, kenraaliluutnantti Kim Jäämeren nimi on pyörinyt komentajaruletissa.

Pulmana on puolustushaara. Hänkin on Lindbergin lailla ilmavoimien upseereja. Onko armeija valmis siihen, että kaksi komentajaa peräkkäin tulee ilmavoimista?

Jäämeren lisäksi pelissä on neljä muuta. He ovat pääesikunnan päällikkö Timo Kivinen, operaatiopäällikkö Eero Pyötsiä, maavoimien komentaja Petri Hulkko, kaikki kenraaliluutnantteja. Listalle kuuluu niin ikään kenraaliluutnantti Timo Rotonen, joka on nousussa pistepörssissä.

 

Luontevimpana valintana pidetään ehkä Kivistä. Pääesikunnan päällikkyydestä on helppo siirtyä yksi askel ylöspäin.

Rotonen ja Kivinen ovat syntyneet vuonna 1959, muut 1960-luvulla.

Sotilaiden eläkeikä noudattaa uutta linjaa, jonka mukaan eläkeikä nousee asteittain. Jos komentajaehdokas on syntynyt 1959, niin hänen eläkeikänsä on 64 vuotta ja kolme kuukautta.

 

Uusimmat