Lounais-Häme Uutiset

Purjelentokoneonnettomuuksia tapahtuu harvakseltaan – Ilmailuliiton lajipäällikkö: “Jokainen onnettomuus on liikaa”

Vuosi 2015 oli poikkeusvuosi; silloin tapahtui kuusi purjelentokoneonnettomuutta. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä on vähentynyt.
Purjelentokoneen lento perustuu nouseviin ilmavirtauksiin, joten kesällä lentäminen onnistuu helpommin kuin talvella.

Purjelentokoneonnettomuuksia sattuu Suomessa harvakseltaan. Tänä vuonna lentokesä oli sääolosuhteiden ansiosta vilkasta, mutta isoilta onnettomuuksilta vältyttiin.

Viime viikonloppuna sen sijaan koulutuslennolla ollut Fournier RF5 -merkkinen moottoripurjekone joutui tekemään pakkolaskun kiitotielle Turun lentoasemalla.

Pakkolasku jouduttiin tekemään, koska koneen keulan laskuteline ei tullut ulos. Opetuslennolla olleessa koneessa oli kouluttaja ja oppilas; kumpikin selvisi pakkolaskusta loukkaantumatta.

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tilastojen mukaan kymmenen viimevuoden aikana purjelentokoneonnettomuuksia on tapahtunut 21 ja onnettomuuksissa on kuollut viisi henkilöä.

Trafin yleisilmailukoordinaattorin Jani Hottolan mukaan kymmenen viimevuoden tilanne on silti kohtuullisen hyvä. Trafin tavoitteena yleis- ja harrasteilmailussa on kymmenen onnettomuutta per 100 000 lentotuntia.

– Olemme tällä hetkellä purjelentotoiminnassa hieman sen yläpuolella, mutta lukua nostaa yksi selvästi keskimääräistä huonompi vuosi.

Vuosi on 2015, jolloin tapahtui kuusi onnettomuutta.

– Yleis- ja harrasteilmailussa erityisenä ilonaiheena on ollut kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien merkittävä vähentyminen viime vuosien aikana.

Ilmailussa on riskinsä

Ilmailuliiton laji- ja valmennuspäällikkö Jari Lehti toteaa, että kaikessa ilmailussa on riskinsä.

– Jokainen onnettomuus on liikaa, mutta ei laji vaarallista ole.

Lehden tietojen mukaan Turun onnettomuudessa oli kyse teknisestä viasta.

– Purjelentokone on niin kevyt, että jos se laskeutuu ilman pyöriä asvaltille, niin pohjaan tulee vain naarmuja. Jos siviilimatkustajakoneen laskuteline ei aukeaisi, tilanne olisi vakavampi.

Turun onnettomuus tapahtui opetuslennolla. Lehti huomauttaa, ettei lentoharrastusta voi edes aloittaa, jos ei ensin käy kurssia. Moottoripurjelentokonelentämiseen tarvittava lupakirja on suurin piirtein samanhintainen kuin auton ajokortti. Paikkoja lajin harrastamiseen on Suomessa useita eri puolilla maata.

Harrastusta voi jatkaa myös talvella, sillä koneissa on lämmityslaite. Moottoripurjelentokoneella voi lentää pitkiä matkoja toisin kuin tavallisella purjelentokoneella. Suomesta on lennetty moottoripurjelentokoneella Afrikan eteläosiin asti.

Harrastajien määrä laskussa

Suomessa on noin 2000 purjelentoharrastajaa, ja Lehden mukaan määrä on hieman laskusuunnassa. Hän toteaa, että oli ulkourheilulaji mikä hyvänsä, niin harrastajien määrässä on pienoista laskua.

Purjelentokoneharrastus painottuu kesäaikaan, mutta tähän aikaan vuodesta ja talvellakin purjelentokoneella voi lentää.

– Kun purjelentokone hinataan talvella vinssillä tai moottorilentokoneella ilmaan, se ei välttämättä pysy kauan ilmassa. Talvella termiikkikeliä syntyy harvemmin kuin kesällä.

Purjelentokoneen lento perustuu nouseviin ilmavirtauksiin. Kesällä aurinko lämmittää maata niin paljon, että termiikkejä eli nostavia ilmavirtauksia syntyy.

Termiikki saa alkunsa, kun auringon säteily lämmittää maan pintaa ja sen lähellä olevaa ilmaa. Kun ilma lämpiää ympäristöään enemmän, se alkaa nousta ylöspäin, ja siitä muodostuu termiikki. Lentäjän pitää löytää nouseva ilmavirtaus ennen kuin korkeus loppuu. Jos termiikkiä ei löydy, täytyy koneen laskeutua.

Aurinkoenergiaa hyödyttämällä keskinopeus voi nousta jopa sataan kilometriin tunnissa.

– Kesällä sopivalla säällä purjekoneella voi lähteä lennolle puolen päivän aikaan ja paluu voi olla vasta illalla.

Talvella efekti usein puuttuu ja matka päättyy muutamien minuuttien kuluttua, jos koneessa ei ole moottoria.

Lehti kokee lentämisen turvallisena. Hänelle ei ole vuosien aikana sattunut edes läheltä piti tilanteita.

– Ei ole sattunut kuin hyvän olon tunteita. LM-FL

Seitsemän ilmailuonnettomuutta tänä vuonna

Vuoden 2018 aikana on tapahtunut toistaiseksi seitsemän onnettomuutta ja 21 vakavaa vaaratilannetta eli likipitäen saman verran kuin aiempina vuosina samaan aikaan.

Onnettomuuksissa ei ole menehtynyt suomalaisia.

Alkuvuonna vakavien vaaratilanteiden määrä oli suuri.

Kesän poikkeuksellisen hyvien sääolosuhteiden ansiosta myös yleis- ja harrasteilmailutoiminta on ollut vilkasta. Se on näkynyt tilastoissa varsin useina kiitotieltä suistumisina sekä ilmassa tapahtuneiden läheltä piti -tilanteiden määrän kasvuna.

Onnettomuudet: alkuvuonna tapahtui kuusi onnettomuutta, joista kaksi yleisilmailussa ja neljä harrasteilmailussa. Koko vuoden aikana yhteensä seitsemän onnettomuutta.

Vakavat vaaratilanteet: vakavia vaaratilanteita tapahtui kolmannella neljänneksellä neljä, joista kaksi yleisilmailussa ja kaksi harrasteilmailussa.

Koko vuonna on tapahtunut 19 vakavaa vaaratilannetta, joista 12 yleisilmailussa ja seitsemän harrasteilmailussa. Lisäksi kahdessa tapauksessa kyseessä on ollut läheltä piti -tilanne, joissa osallisina olivat yleis- ja harrasteilmailun ilma-alukset.