Uutiset

Putin voi jatkaa Venäjän presidenttinä ainakin vuoteen 2036 saakka – on sittenkin valmis nollaamaan omat presidenttikautensa

Perustuslakiuudistus voi olla uusi lopun alku Venäjällä, arvelee Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith. Historia osoittaa, että kun valtaa on keskitetty liikaa, liikkeelle on lähtenyt vastavoimia.
Vladimir Putin puhui duumassa tiistaina ja kannatti ajatusta, ettei presidentin valtakausien määrää enää rajoitettaisi lailla. Kuva: epa08283232
Vladimir Putin puhui duumassa tiistaina ja kannatti ajatusta, ettei presidentin valtakausien määrää enää rajoitettaisi lailla. Kuva: epa08283232

Putinin kuluvan presidenttikauden ajan on spekuloitu, millaisen keinon Venäjän valtaeliitti keksii Putinin jatkon turvaamiseksi.

– Epäselvää on ollut vain se, miten uudistus tehdään, Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith sanoo.

Putin esitti tammikuussa mittavia uudistuksia perustuslakiin. Smithin mukaan tuolloin oli selvää, että Venäjällä pohditaan sitä, miten vallan jatkuvuus saadaan tapahtumaan. Vaihtoehtona olisi voinut olla myös vallanvaihto, mutta se olisi voinut olla valtaeliitille liian suuri riski.

– Siitä asti, kun Putin palasi presidentiksi vuonna 2012 ja tuli tieto, että Putin ja (Dmitri) Medvedev vaihtavat paikkoja uudelleen, on ollut selvää, että tämänhetkinen valtaeliitti ei ihan helposti päästä vallastaan irti, Smith sanoo.

Venäjän valtapuolue Yhtenäinen Venäjä sanoi tiistaina kannattavansa perustuslain muutosta, joka sallisi presidentti Vladimir Putinin pyrkiä jatkokaudelle.

Venäjän valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän kansanedustaja, entinen kosmonautti Valentina Tereshkova esitti aiemmin päivällä ehdotuksen, että Putinin presidenttikausien luku nollattaisiin perustuslakiuudistuksen yhteydessä.

Putin tuntui hieman ujostellen suostuvan ehdotukseen. Hän sanoi haluavansa ajatukselle hyväksynnän Venäjän perustuslakituomioistuimelta. Putin sanoi kuitenkin kannattavansa rajoituksia presidenttikausien määrään.

– Periaatteessa tämä vaihtoehto olisi mahdollinen, mutta yhdellä ehdolla. Jos perustuslakituomioistuin antaa virallisen päätöksen, että sellainen muutos ei olisi perustuslain periaatteita ja pääkirjauksia vastaan, Putin sanoi tiistaina duumassa.

Myös takavuosien painilegenda Aleksandr Karelin oli aktiivinen aloitteentekijä duuman perustuslakikeskustelussa. Hän ehdotti ennenaikaisten duumanvaalien järjestämistä, jos perustuslakimuutokset tulevat voimaan huhtikuussa. Putin ei pitänyt kuitenkaan tarpeellisena parlamentin muuttamista pikavaaleilla.

Putin vallassa vuodesta 1999

Putin on hallinnut Venäjää presidenttinä tai pääministerinä syksystä 1999 lähtien. Meneillään on hänen toinen peräkkäinen presidenttikautensa sen jälkeen, kun Putin välillä oli yhden kauden ajan pääministerinä Dmitri Medvedevin hoitaessa sen aikaa presidentin virkaa.

Kaikkiaan Putin toimii Venäjän presidenttinä jo neljättä kautta. Hän sanoi tiistaina, että myös Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt toimi presidenttinä neljän kauden ajan. Putinin mukaan Yhdysvallat eli tuolloin mullistusten aikaa, mikä on esimerkki siitä, että joskus presidenttikauden rajoitukset ovat tarpeettomia.

– Vakaus on ehkä tärkeämpää ja sen on oltava etusijalla, hän sanoi ja lisäsi Venäjän yhä toipuvan Neuvostoliiton romahduksesta.

Kahden presidenttikauden yläraja on ollut mukana Venäjän perustuslakiin tehdyissä useissa muutosesityksissä, jotka Putin itse pani alulle tammikuussa. Nykyään presidenttikausi on kuusivuotinen.

Putin joutuisi nykylakien mukaan luopumaan presidentin tehtävästä kuluvan kautensa päättyessä 2024. Putinille, 67, nollaamisesta avautuisi mahdollisuus pysyä vallassa ilmeisesti vuoteen 2036, jolloin hän oli 83-vuotias.

”Uusi lopun alku”

Uudistusten myötä valta keskittyy yhä enemmän valtaeliitille, ja yhteiskunnan muutos konservatiivisempaan suuntaan saa vahvistusta. Lakiin on ehdotettu kirjattavaksi esimerkiksi usko Jumalaan sekä se, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen.

Perustuslakiuudistus sinetöi prosessit, jotka ovat jo käynnissä.

– Tähän mennessä joku, joka edelleen on halunnut uskoa siihen, että valtaeliitissäkin uskotaan demokratiaan, on voinut vedota Venäjän perustuslakiin, Smith sanoo.

– Kun muutokset menevät läpi, alkaa olla vaikeuksia argumentoida mitään näistä.

Smith uskoo, että uudistuksesta voi lähteä käyntiin uusi lopun alku Venäjällä. Historia on osoittanut, että kun valtaa on keskitetty liikaa, liikkeelle on lähtenyt vastaprosesseja. Vuonna 1917 tsaarinvalta kaatui vallankumouksessa. Vuoden 1991 vallankaappaus taas merkitsi Neuvostoliiton loppua.

Oppositioaktivistit ilmoittivat suunnittelevansa mielenosoituksia vastustaakseen ”perustuslain uudelleenkirjoittamista hallitsevan eliitin etujen mukaan”. Reutersin tietojen mukaan mielenosoituksia on suunnitteilla maaliskuulle. Venäjä kuitenkin ilmoitti tiistaina kieltävänsä kaikki yli 5 000 ihmisen julkiset kokoontumiset Moskovassa huhtikuun 10. päivään saakka koronaviruksen takia.

”Elämme käytännössä jo eri maassa”

Perustuslain muutos on tarkoitus hyväksyttää kansanäänestyksellä, jonka Putin aikoo pitää koko Venäjällä 22. huhtikuuta.

Kyseinen päivä on myös toisen pitkäaikaisen Venäjän johtajan, Vladimir Leninin syntymän 150-vuotispäivä. Putinin kaudella tärkeisiin päivämääriin on usein liitetty historiallista symboliikkaa.

Putinin tammikuussa alulle panema muutoslista piteni eri käsittelyissä kaksinkertaiseksi, ja itse perustuslain teksti sai lisämittaa 50 prosenttia, kertoo uutislehti Kommersant.

Perustuslaki muuttuu Putinin mukaan siksi, että maa on tosiasiallisesti toinen kuin 1990-luvun demokratiauudistusten alkaessa. Voimassa oleva ensimmäinen Neuvostoliiton jälkeinen perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä joulukuussa 1993.

– Tosiasiassa meillä on jo toisenlainen maa, ja tässä mielessä korjauksia tietenkin tarvitaan, Putin sanoi puoluejohtajille viime viikolla.

– Ei riitä, että panemme pisteen tietylle maamme kehitysvaiheelle. Tarvitaan takeet takapakin mahdottomuudesta siihen suuntaan, johon emme halua palata, ja siitä, ettei uusia yrityksiä horjuttaa maata sallita.

Kun ensimmäinen vaaleilla valittu presidentti Boris Jeltsin jätti vallan Putinille 1999, Venäjän hapuileva demokratiauudistusten jakso ja esimerkin haku lännestä lopetettiin. Nyt perustuslakiin tehtävät uudistukset pyrkivät sementoimaan Putinin kauden aikaansaannoksia.

Pääpaino on Venäjän yhtenäisyyden ja suuruuden symbolisella paaluttamisella. Presidentiksi tai huippuvirkoihin ei pääse ihminen, jolla on tai on joskus ollut toisen maan kansalaisuus, ellei kyse ole Venäjään sittemmin liitetyn maan kansalaisuudesta.

Venäjän maa-alueiden luovuttamista kielletään vastedes edes ehdottamasta. Alueellinen koskemattomuus on ollut laissa ennenkin. Nyt se halutaan alleviivata perustuslailla.

Pari muutakin lainkohtaa ällistyttää: perustuslaki vahvistaisi, että venäläiset ovat vuosituhantisessa maassaan perineet esi-isiltään uskon Jumalaan. Lisäksi perustuslaki määräisi, ettei Venäjällä ole lapsia tärkeämpää varallisuutta.

Liiallinen parlamentarismi vaarana

Mielipidemittausten mukaan kansa ei ole uudistuksesta varauksettoman innoissaan, mutta Putin saa haluamansa varmasti.

Uudistuksen poliittisessa osassa selkiytetään valtarakenteen perustaa. Parlamentin valtaa vahvistetaan oikeudella nimittää pääministeri ja useita ”ei presidentin” ministereitä. Silti presidentti on myös muutetussa perustuslaissa vallankäyttäjänä lähes kaikkialla. Putin on varoittanut riskeistä, joita liiallinen parlamentarismi Venäjällä voi aiheuttaa.

Myös duumassa hän korosti, että Venäjällä on oltava vahva ”vallan vertikaali” eli presidentin komentovalta huipulta alaspäin virkakoneistossa.

Putin on sanonut, että uuden perustuslain kanssa on tarkoitus elää usean sukupolven ajan – vähintään 30 tai 50 vuotta.


Juttua täydennetty kello 15.50. Poistettu virheellinen maininta duuman äänestyspäivästä ja lisätty kansanäänestyksen aiottu päivämäärä 22. huhtikuuta.


Juttua päivitetty 10.3. kello 21.30. Korjattu virheellinen maininta siitä, että Putin kannattaisi presidenttikausien rajaamista. Putin kannatti kausien nollaamista, mutta ei rajoittamista. Juttuun täydennetty uusia tietoja ja Hanna Smithin kommentit.

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic