Uutiset

Pystyykö Suomi päättämään brexitin jatkoajasta, kun toimitusministeriöllä ei ole poliittista valtaa?

Jos Britannian parlamentti päätyy esittämään jatkoaikaa, kaikilta EU-mailta on saatava sille hyväksyntä. Kuka päättää nyt Suomen kannan?
Konservatiivipääministeri Theresa May ja hänen brexit-sopimuksensa kärsivät parlamentin tiistaisessa äänestyksessä selvän tappion Kuva: Britannian parlamentti / EPA
Konservatiivipääministeri Theresa May ja hänen brexit-sopimuksensa kärsivät parlamentin tiistaisessa äänestyksessä selvän tappion Kuva: Britannian parlamentti / EPA

Jos Suomen päätettäväksi tulee lähiaikoina Britannian EU-eroon liittyviä ratkaisuja, “toimituspääministeri” Juha Sipilä (kesk) esittelee asian eduskunnan suurelle valiokunnalle. Sen jälkeen valiokunta antaa mandaatin esimerkiksi Suomen suostumukselle brexitin jatkoaikaan.

Näin menettelyä kuvaa suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok).

– Tästä tuskin syntyisi poliittista erimielisyyttä. Olisi erikoista, jos joku asettuisi vastaan. Kysehän olisi vain voimaantulon siirtämisestä, Satonen arvioi.

– Siinä en näe ongelmaa, että meillä on jonkin aikaa toimitusministeristö hoitamassa juoksevia asioita. Sellaisia nämä brexit-asiat tässä vaiheessa ovat.

EU-puheenjohtajuutta valmisteltu jo

Puheenjohtaja muistuttaa, että päätöksenteon poikkeustila kestää ainoastaan muutaman vaaleja edeltävän viikon. Vaalien jälkeen maassa on joka tapauksessa toimitusministeristö.

– Kansainväliset asiat luontuvat ministeristölle. Esimerkiksi EU-asiat ovat niin “pitkässä kuusessa”, että pärjäämme vanhoilla kannanotoilla varsin hyvin, Satonen painottaa.

Sama pätee 1. heinäkuuta alkavaan EU-puheenjohtajuuteen valmistautumiseen.

– Vaikutuksia ei juuri ole. Suomen tavoitteet puheenjohtajakaudelle ovat jo olemassa. Uusi hallitus toki päättää tavoitteista lopullisesti, mutta niitä on linjattu pääministerin johtamissa parlamentaarisissa pyöreän pöydän neuvotteluissa.

– Myös ministeriökohtaiset tavoitteet on valmisteltu pitkälle. Se työ on muutenkin aika virkamiesvetoista.

Työkintaat pudotettiin liian aikaisin

Suuren valiokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Simon Elo (sin) ja toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd) ovat Suomen brexit-päätöksenteosta samaa mieltä.

– Nyt näemme, miten hyödyllinen eduskunnan EU-kantoja edustava elin suuri valiokunta on. Läheskään kaikilla muilla jäsenmailla ei ole vastaavaa, Elo painottaa.

– Poikkeuksellista tässä tilanteessa on vain, että ministeri ei voi tulla valiokunnan eteen uuden poliittisen esityksen kanssa. Jos sellainen tarvitaan, valiokunnan pitää tehdä se itse.

Tuppurainen muistuttaa, että EU:ssa on kuitenkin meneillään myös muita prosesseja, esimerkiksi rahoituskehykset.

– Niihin liittyen Romanian puheenjohtajakausi voi poikia päätettäviä asioita, Tuppurainen sanoo.

– Suomelta vie vaikutusvaltaa se, ettei meillä ole poliittista hallitusta. Siitä Juha Sipilä saa ottaa vastuun. Tällaisen takapakkiin ei ollut osattu varautua. Työkintaat pudotettiin liian aikaisin.

Valtapolitiikka sotkee brexit-päätöksentekoa

Brexitin suhteen Tytti Tuppurainen sanoo olevansa idealisti.

– Toivon, että kaaos johtaa jatkoaikaan ja se puolestaan uuteen kansanäänestykseen, jonka lopputulos on: ”ei sittenkään”.

Simon Elon mielestä toinen kansanäänestys olisi erikoinen ratkaisu. Jos siihen päädyttäisiin, lopputulos saattaisi pysyä samana.

Arto Satonen ei uskalla ennusteita tehdä. Soppa on niin sekaisin.

Hänen mukaansa perusongelma on, että parlamentissa vaikuttaa kolme linjaa: kovan ja pehmeän brexitin sekä uuden kansanäänestyksen kannattajat. Koska niistä yhdelläkään ei ole enemmistöä, Britannia ei pysty päättämään, mitä se haluaa.

– Lisäksi kuviossa on sivujuoni. Työväenpuolueen ykköstavoitteet ovat uudet parlamenttivaalit ja Jeremy Corbyn nostaminen pääministeriksi, Satonen muistuttaa.

– Konservatiivit ja DUP (hallituksen pieni pohjoisirlantilainen tukipuolue) koettavat puolestaan estää Corbynin valtaan pääsyn. Kaikki tämä vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen.

Suuri valiokunta

Suomen EU-jäsenyydestä alkaen suuri valiokunta on käsitellyt jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua lukuun ottamatta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siinä on edustus kaikista eduskuntapuolueista.

EU-kokouksiin osallistuvat ministerit informoivat valiokuntaa ennen kokousta ja raportoivat kokouksen jälkeen sen kulusta.

Valiokunta perustettiin 1907, kun Suomi siirtyi säätyvaltiopäivistä yksikamariseen parlamenttiin.

Siihen ajateltiin valittaviksi kokeneita kansanedustajia, jotka varmistaisivat täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksiin mahdollisesti tehtyjen muutosten asianmukaisuuden.

Vielä nytkin, jos minkä tahansa muun valiokunnan mietintö kaatuu eduskunnassa, asia tuodaan aiheesta riippumatta suureen valiokuntaan.

Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä.

Uusimmat