Uutiset

Raimo Sailas: Virkamiehet pelkäsivät Sauli Niinistöä 1990-luvulla – ”Etäinen, arvaamaton”

Lännen Media, Helsinki

Etäinen, arvaamaton ja välillä kuin myrskyn merkki. Näin kuvailee valtiovarainministeriössä pitkän virkauran tehnyt, valtiovarainministeriön valtiosihteerin tehtävästä eläkkeelle keväällä 2013 jäänyt Raimo Sailas nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön kautta valtiovarainministerinä 1990-luvulla.

Sailaksen mukaan arvaamattomuudellaan Niinistö piti yllä pientä pelkoa. Virkamiehet olivat varpaillaan ja koettivat varmistaa hyvillä suorituksilla, etteivät ministeri Niinistön otsarypyt syvenisi. Sailaksen muistelmat pitkästä virkaurastaan julkaistiin tänään VTT ja kustannuspäällikkö Jarkko Vesikansan kirjassa

Laman taittaja, Raimo Sailas ja kolme talouskriisiä

(Otava 2016). Raimo Sailaksen henkilökuvan kautta kirja kertaa mielenkiintoisella tavalla Suomen sodan jälkeisen talouspolitiikan.

Sailas antaa kirjassa myös tunnustusta Niinistölle jämäkästä otteesta julkisen talouden hoitoon. Etäisyyden tunteen Sailas uskoo olleen molemminpuolinen. Heitä erottivat myös työkuviot. Niinistöä työllistivät EU ja Ecofin, joissa häntä avusti Johnny Åkerholm, Sailas toimi työmarkkinalähettiläänä.

Sailas painottaa, että Niinistö halusi olla talouspolitiikan ylin sanansaattaja, eikä sietänyt ohitse puhumisia. Sen sai kirjan mukaan kokea myös budjettiriihestä kerran ennakkohaastattelun antanut budjettipäällikkö Timo Viherkenttä.

Niinistö tuli paikalle budjettiriiheen ja ärähti läsnäolijoille ”Ihan turhaanhan täällä ollaan, kun kaikki oli jo lehdessä”.

Liikanen ei antanut yön eikä päivän rauhaa

Suomen pankin nykyistä pääjohtajaa Erkki Liikasta Sailas muistelee asiat osaavana, mutta hyvin kärsimättömänä 1980-luvun lopun valtiovarainministerinä. Hommissa ei kiireisimmässä vaiheessa ollut yön eikä päivän rauhaa, koska tavoitetaso oli niin korkealla. Liikasen tyyli oli kuitenkin heikkous.

– Hän selitti asiat nopeasti eduskuntaryhmässä tai muussa porukassa, jolloin suuri osa kuulijoista ei ymmärtänyt asiaa ollenkaan. Jos joku rohkeni kysyä, Eki vastasi tähän usein ärtyneenä.

Sailas on sosiaalidemokraatti ja kertoo valmistelleensa vuosien ajan hyvin monet sdp:n talouslinjaukset valtiovarainministeriössä. Aikanaan häntä pyydettiin myös töihin puoluetoimistoon, mutta virkaura voitti.

Sailas ei suinkaan käsittele kaikkia sosiaalidemokraatteja muisteluissaan helläkätiseksi. Hyvin selväksi tulee hänen ja presidentti Mauno Koiviston välirikko. Sailas ei arvosta Koiviston talouspolitiikkaa ja syyttää häntä pehmoilusta.

– Hän olisi voinut ajaa paljon kovempaa politiikkaa ja olisi tullut valituksi paljon suuremmalla äänimäärällä. Hän pehmoili ihan turhaan, Sailas arvostelee kirjassa.

Matti Vanhanen omi Sailaksen eläkelinjauksen

Matti Vanhanen lanseerasi toisella pääministerikaudellaan ajatuksen nostaa yleinen eläkeikä 63 vuodesta 65 vuoteen. Idean Vanhanen kertoi saaneensa helmikuussa 2009 Rukan lumilla. Taustalla oli finanssikriisi ja rakenteellisten uudistusten välttämättömyys Suomessa.

Jarkko Vesikansan kirjassa Raimo Sailas paljastaa, että eläkeiän nosto ei ollut pääministeri Vanhasen oma ajatus. Sailas, Martti Hetemäki ja Vesa Vihriälä olivat ennen Vanhasen ehdotusta laatineet hallituksen puolivälin tarkastelua varten paperin, jossa esitettiin eläkeiän nostamista. Valtiovarainministerina toiminut Jyrki Katainen (kok.) kannatti valtiovarainministeriössä laadittua ehdotusta.

Rukalla Vanhanen päätyi Kataisen kanssa samalle kannalle ja otti eläkelinjauksen nimiinsä, kirja paljastaa. Työmarkkinajärjestöt raivostuivat hallituksen linjauksesta ja ”Rukan lumista” muodostui Vanhaseen liittynyt haukkumasana.

– Katainen pääsi kuin koira veräjästä, kun koko kohu kaatui Vanhasen niskaan, Sailas kertoo kirjassa.

Hän oli pettynyt siihen, että hallitus meni polvilleen vastarinnan säikäyttämänä. Eläkeiän nostosta väännettiin Suomessa vielä pitkään kunnes työmarkkinajärjestöt ja hallitus pääsivät sopuun eläkeiän nostosta syksyllä 2014.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat