Uutiset

Rajuja rikoksia ja rujoja kohtaloita – Oikeustoimittajat kertovat uudessa kirjassa miten ja miksi suuret rikos-uutiset syntyvät

Etusivun rikokset -kirja kertoo eri artikkelien voimin, minkälaista rikos- ja oikeustoimittajan työ voi parhaimmillaan ja myös pahimmillaan olla.

30 vuotta täyttävä Oikeustoimittajat ry on tehnyt juhlavuotensa kunniaksi kirjan, jossa 18 rikos- ja oikeustoimittajaa käy läpi kohdalleen osuneita suuria uutistapahtumia.

Mukana on tapauksia niin lähimenneisyydestä kuin vuosikymmenten takaa.

Kirjassa kerrotaan oikeustoimittajan työn luonteen lisäksi myös siitä, miten journalismin kautta pyritään siihen, ettei mahdollisesti havaittuja virheitä enää myöhemmin tapahtuisi.

Viranomaistoiminnan puutteita käydään läpi muun muassa hyväksikäytetyn lapsen kohdalla sekä Jakomäki-Mikkelin panttivankidraaman (1986) suuren poliisioperaation yhteydessä.

Kalevan rikos- ja oikeustoimittaja Susanna Kemppainen kertoo kirjassa oululaisnaisesta, joka joutui isänsä hyväksikäyttämäksi ja synnyttäneensä tälle lapsen. Lapsesta saakka tapahtunutta hyväksikäyttöä ei oltu sosiaali- ja terveyspalveluissa havaittu tai siihen ei puututtu.

– Liian moni katsoi häntä vuosien varrella, mutta ei nähnyt. Tai jos näki, ei puuttunut, Kemppainen kirjoittaa kirjassa.

Eläkkeellä oleva MTV:n entinen rikostoimittaja Harri Ekholm kertoo vuonna 1986 Helsingin Jakomäessä tapahtuneesta pankkiryöstöstä ja sitä seuranneesta pankkivankidraamasta, joka päättyi poliisin luoteihin ja pakoauton räjähdykseen. Kaksi ihmistä kuoli, toinen heistä oli ryöstön tehnyt kaappaaja ja toinen panttivanki. Kaappaajalla oli hallussaan dynamiittia.

Poliisin toiminta tuomittiin myöhemmin varomattomaksi.

– Mikkeli–Jakomäki oli käännekohta niin syyttäjien kuin oikeuslaitoksen suhtautumisessa poliisien tekemisiin virkatoimissaan. Myös media alkoi tämän oikeusprosessin jälkeen entistä herkemmin kyseenalaistaa poliisin tekemiset. Asenne poliisin ehdottomaan erehtymättömyyteen virkatoimissaan alkoi muuttua, Ekholm kirjoittaa.

Oikeustoimittajien kirjassa käydään läpi myös tunnettuja Jari Aarnion,
Anneli Auerin ja sarjahukuttajan tapauksia.

Aamulehden rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen kertoo omista havainnoistaan paikan päältä Kiovasta helmikuussa 2014, jolloin kaupungissa oli laajoja Euromaidan-mielenosoituksia. Mielenosoituksissa kuoli 60 ihmistä, mitä Rimpiläinen nimittää Ukrainan poliisin tekemäksi joukkomurhaksi.

Ylellä kaksoiskansalais-jutussa lähde Puolustusvoimista

Journalistin työn erilaisia haasteita avaa hyvin Yleisradion oikeustoimittaja Päivi Happosen artikkeli siitä, miten Venäjän kaksoiskansalaisten asemaa Puolustusvoimissa käsitellyt juttu syntyi keväällä 2017.

Happonen sai lähteiltään tietää, että Puolustusvoimissa on evätty kaksoiskansalaisilta pääsy tiettyihin tehtäviin. Tämä olisi puolestaan syrjintää ja lain vastaista, vaikka taustalla olisi Suomen turvallisuuden varjelu.

Happonen käy yksityiskohtaisesti läpi pitkään kestänyttä tiedonhankintaa ja tapaamisia Puolustusvoimien palveluksessa olleen lähteen kanssa.

Artikkeli kertoo hyvin siitä, millaista on työskentely arkaluonteisten aiheiden kanssa ja miksi lähdesuojaa tarvitaan. Uutisesta seurasi kohu varsinkin, kun sitä lähdettiin puolustusministerin johdolla kiistämään.

Happosen artikkelissa ihmetellään erityisesti puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) voimakasta reaktiota uutiseen. Niinistö kiisti kaksoiskansalaisten erilaisen kohtelun ja syytti Happosta ammattitaidottomuudesta ja arveli Yleisradion joutuneen infosodan kohteeksi.

Kiistämisen ohella Niinistö kertoi laittavansa vireille lakihankkeen, jolla kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin voitaisiin estää.

Yle ei puolustusministerin ja Puolustusvoimien oikaisupyyntöihin suostunut vaan seisoi Happosen jutun takana. Happonen nostaa päätoimittaja Riikka Räisäsen tuen suureen arvoon kiperässä tilanteessa.

Happonen kertoo artikkelissa myös siitä, että hänen kollegansa Yleisradiossa yritti myöhemmin tuloksetta estää samasta aihepiiristä tehdyn jatkojutun julkistamisen kyseenalaistamalla uutisen paikkansa pitävyyden.

Oikeustoimittajien Etusivun rikoset – näin kovat uutiset syntyivät -kirjan ovat toimittaneet Susanna Reinboth ja Jarkko Sipilä. Kirjan kustantaa CrimeTime/Docendo.

Uusimmat