Uutiset

Raportti penää EU:lta laatua köyhyyden poistamiseen – kehitysyhteistyön varjolla jopa tiukennettu rajavalvontaa

Kehitysyhteistyö voi nykyään joissakin Euroopan maissa tarkoittaa jopa sitä, että rahaa suunnataan esimerkiksi Libyan rannikkovartioston toiminnan parantamiseen tai muuhun muuttoliikkeen suitsimiseen. Libyan rannikkovartioston tehokkaampi toiminta vähentää Eurooppaan Välimeren yli pyrkivien siirtolaisten määrää.

Näin moittii kehitysyhteistyöjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö Concord maaliskuussa julkaistussa raportissa.

Raportti korostaa, että turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin liittyvät kulut voivat yhä heikentää varsinaisen kehitysyhteistyön laatua ja määrää. Kehitysyhteistyön pitäisi ensisijaisesti poistaa köyhyyttä kehitysmaissa. Myös se hillitsisi muuttoliikettä.

-Vuonna 2016 viidesosa EU-maiden avusta käytettiin kotimaisiin pakolaisohjelmiin. Euroopan pitäisi miettiä uudestaan politiikkaansa, koska nykytoiminta syö EU:n kehitysyhteistyön laatua ja uskottavuutta, raportissa todetaan.

EU:lla ei ole yhtenäistä linjaa kehitysyhteistyölle, mutta yleisluontoinen sopu löytyy.

-Viime vuonna EU:ssa on tehty konsensuspaperin kehitysyhteistyöstä. Se on aika yleisluontoinen eikä toimintaa linjata hirveän tarkasti. Jäsenmaat voivat tehdä omia päätöksiään, kertoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala.

Santalan mukaan EU-mailla on ollut eri käytäntöjä siinä, miten esimerkiksi pakolaiskuluja luetaan mukaan kehitysyhteistyöhön.

-Suomi ottaa pakolaiskuluja suppeasti mukaan, mutta toiset maat tulkitsevat OECD:n antamia ohjeita laveammin. Raportoinnin pitäisi tulossa olevien uusien ohjeiden mukaan yhtenäistyä, Santala uskoo.

Voisiko lailla luoda pitkäjänteisyyttä?

Suomen kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen on samaa mieltä Concordin raportin kanssa.

-Trendi menee siihen suuntaan, että avunantajamaat Suomi mukaan lukien haluavat kattaa yhä enemmän muun muassa pakolaisista ja maahanmuutosta syntyneitä kuluja. Esimerkiksi vuonna 2016 Suomi oli suurin oman apunsa vastaanottajamaa, eikä mikään yksittäinen Suomen avun saajamaa. Suomi kirjasi 118 miljoonaa euroa kehitysavustaan pakolaiskuluihin 2016, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli vain 35 miljoonaa euroa, hän sanoo.

Kehitysyhteistyölle on Lappalaisen mukaan yhä tarvetta maailman köyhimmissä maissa, vaikka monessa maassa tapahtuu kehitystä.

-YK:n 2030-agendan perusteella näyttää siltä, että niin suurta harppausta ei tapahdu, ettei kehitysyhteistyölle olisi tarvetta. Kehitysyhteistyölle on kannatusta. Nykyään kysytään ihan oikein, että mitä tuloksia saadaan aikaan.

Lappalainen toivoo, että jatkossa kehitysyhteistyö on pitkäjänteisempää siten, että ainakin suuret linjat pysyisivät muuttumattomina.

-Nopeat muutokset olisivat myrkkyä työlle ja nykyisen hallituksen aikana kehitysyhteistyön rahoitusta on vähennetty. Pitkiä projekteja esimerkiksi Tansaniassa ja Sambiassa ei pidä lopettaa seinään. Kehitysyhteistyöstä pitäisi säätää laki, joka takaisi pitkäjänteisen työn, vaikka vallassa olevat puolueet vaihtuisivat, hän pohtii.

Suomi kaukana tavoitteesta

Ulkoministeriön osastopäällikkö Santala arvioi, että Euroopan tekemän varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitus on ollut kasvussa, vaikka pakolaisohjelmiakin on rahoitettu.

-Kysymys on vaikea, mutta pakolaiskulut eivät ole niin isoja, että ne pienentäisivät kehitysyhteistyön rahoja. Kasvua on ollut. Jotkut maat ovat satsanneet enemmän kehitysyhteistyöhön. Ja kaikki ovat sitoutuneet tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyöhön sijoitetaan 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Tämä toteutuu tosin vaihtelevasti, hän pohtii.

Suomellakin on paljon tekemistä tämän tavoitteen kanssa, sillä nykyinen kehitysyhteistyön osuus 0,38 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 886 miljoonaa euroa, josta varsinaisen kehitysyhteistyön (ilman esimerkiksi pakolaiskuluja) osuus on 544 miljoonaa euroa.

Asiasanat

Uusimmat