Uutiset

Rasismitutkija Vesa Puuronen: MV-oikeudenkäynnissä punnitaan sananvapauden rajat Suomessa – Kovemmat sanktiot tarpeen

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pitäisi antaa nykyistä kovempia rangaistuksia, perää sosiologian professori Vesa Puuronen.

Hänen mukaansa nykyiset tuomiot ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännössä mitään merkitystä tai ehkäisevää vaikutusta.

-Yleensä tuomiot näissä tapauksissa ovat pieniä sakkotuomioita, ja tällaisilla tuomioilla ei ole mitään ennaltaehkäisevää vaikutusta. Tekijät tietävät, ettei toiminta ole laillista, mutta koska tuomiot ovat pieniä, he jatkavat toimintaansa, Puuronen sanoo.

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voi saada sakkorangaistuksen tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voi saada enintään neljä vuotta vankeutta.

Rasismiin perehtyneen tutkijan mukaan maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa jatkuva oikeudenkäynti MV-sivustoon liittyvien rikosepäilyiden vuoksi on merkittävä, mutta ei poikkeuksellinen.

-Sananvapauden rajojen suhteen oikeudenkäynti on merkittävä, koska tässä punnitaan juuri sitä, missä rajat menevät. Muutoin meillä on aikaisempia oikeudenkäyntejä, joissa on jaettu tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, hän sanoo.

Suomessa vastaavista rikoksista on tuomittu muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, jonka korkein oikeus tuomitsi päiväsakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskontorauhan rikkomisesta. Tuomio annettiin vuonna 2012.

Tarvitaan keskustelu sananvapauden rajoista

Puurosen mielestä nyt meneillään olevan oikeudenkäynnin aikana ja sen jälkeen pitäisi käydä syvällistä ja perusteellista keskustelua sananvapaudesta ja sen rajoista, koska juuri siitä oikeudenkäynnissä on pohjimmiltaan kyse: Mitä Suomessa saa sanoa sananvapauden nimissä?

-Sananvapauden suhteen niin Suomen oma lainsäädäntö kuin kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö ovat ristiriitaisia. Kaikissa niissä todetaan, että jokaisella on oikeus ilmaista oma mielipide, mutta samaan aikaan mielipiteen vapautta rajataan myös lailla. Kyse on sisäisestä ristiriidasta ja tämä ristiriita pitäisi tuoda yhä avoimemmin esille.

Puurosen mukaan sananvapauden rajoista käytävä keskustelu on tärkeää, jotta yhteiskunnassa päästään eteenpäin juupas–eipäs -väittelystä, missä mitä tahansa solvaavaa ja halventava voi sanoa julkisesti sananvapauden nimissä.

-Jos emme käy tätä keskustelua koko yhteiskunnassa, emme pääse nykyisestä tilanteesta eteenpäin.

Törkypuheesta tuli normaalia

Kun turvapaikanhakijoiden ensimmäinen aalto vuonna 2015 saapui Suomeen, se toi internetin keskustelupalstoilla ja blogeissa eläneen törkypuheen osaksi julkista ja osin myös poliittista keskustelua.

Sen myötä ihmisiä tai kansanryhmiä halventavat ilmaisut tulivat professorin mukaan osaksi vakiintunutta suomalaista keskustelukulttuuria, jonka muuttaminen on vaikeaa.

-MV-sivuston sisällöissä ei ole mitään uutta. Siellä toistetaan vain sitä, mitä Halla-ahon blogissa tai Hommafoorumilla on kirjoitettu jo kauan aikaa sitten. Näistä on myös kiittäminen sitä, että nämä ilmaisut ovat vakiintuneet osaksi julkista keskustelua, hän sanoo.

Keskustelukulttuurin koventuessa halventavia ilmaisuja käyttävät ihmiset vetoavat yleensä sananvapauteen, ja siinä he Puurosen mukaan ovat oikeassa.

-Tuomioita saaneet Halla-aho sekä hänen kumppaninsa ovat oikeassa vedotessaan siihen, että heillä on sananvapaus ja oikeus käyttää sitä. Nyt pitäisi tunnustaa se, että sananvapaus ei ole kuitenkaan rajoittamaton ja näiden rajojen etsimiseen tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua.

Oikeudenkäynti MV-julkaisua ja sivuston perustajaa Ilja Janitskinia ja dosentti Johan Bäckmania vastaan jatkuu maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynti jatkuu syytettynä olevien kuulemisella.

Asiasanat

Uusimmat