Uutiset

Ratkaisuja jo ensi viikolla? Pikavippien korkokatto halutaan koskemaan nykyistä suurempia lainoja

Hallitus hakee ensi viikon kehysriihessä täsmätoimia kansalaisten ylivelkaantumisen hillintään ja ylivelkaantuneiden tilanteen helpottamiseen.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi helmikuussa velkajärjestelylain 25-vuotisjuhlatilaisuudessa, että arvioitavana on parhaillaan pikavippejä koskevan lainsäädännön tarkistaminen. Hän lupaili silloin linjauksia asiasta lähiviikkoina.

Professori Juho Saaren johtama eriarvoistumisen ehkäisemistä pohtinut työryhmä teki pari viikkoa sitten useita ehdotuksia ylivelkaantumisen hillitsemiseksi.

Kulutusluottojen myöntämiskäytäntöjä pitäisi työryhmän mielestä uudistaa siten, että korkokatto laajenneisiin koskemaan myös yli 2 000 euron luottoja. Lisäksi pitäisi ottaa käyttöön seuraamukset korkokaton rikkomisesta.

Alle 2 000 euron pikavipeille asetettu korkokatto on johtanut siihen, että kuluttajille markkinoidaan entistä suurempia lainoja. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoi lauantaina Verkkouutisissa, että selkein ratkaisu olisi korottaa korkokaton euromääräistä rajaa.

Oikeusministeriössä on tekeillä selvitys positiivisesta luottorekisteristä, joka antaisi enemmän tietoa hakijan luottokelpoisuudesta. Luoton myöntäjä voisi nähdä siitä kaikki hakijan nykyiset lainat.

Kohtuuehtoisia luottoja pienituloisille

Työryhmä esitti myös kohtuuehtoisten luottojen kehittämistä pienituloisille. Kolmisenkymmentä kuntaa tarjoaa nykyisin asukkailleen sosiaalisia luottoja.

Nyt pitäisi työryhmän mielestä arvioida lainsäädännön kehittämistarpeet, jotta velkajärjestelyluonteinen sosiaalinen luototus saadaan laajenemaan uusien maakuntien sosiaalityöhön.

Aluehallintoviraston järjestämä talous- ja velkaneuvonta siirtyy kunnista oikeusaputoimistoihin vuonna 2019. Työryhmän mielestä tulisi arvioida niiden mahdollisuudet antaa riittävästi myös ehkäisevää talousneuvontaa sen ohella, että ne selvittävät velkaongelmatilanteita.

Ylivelkaantuminen aiheuttaa myös kannustinloukkuja, joihin hallitus on jo puuttunut. Vuoden työttömänä ollut ulosottovelallinen voi saada enintään puolen vuoden lykkäyksen palkan ulosmittaukseen.

Yli puoli miljoonaa on ulosotossa

Suomessa on yli puoli miljoonaa ulosottovelallista. Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisten määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta velan kokonaissumma nousi kahdeksan prosenttia.

Keskustan köyhyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi vaatii ulosoton suojaosuuden nostamista kehysriihessä

-Jos kaavamaisesta suojaosuudesta halutaan pitää kiinni, sen taso tulisi nostaa 900–1 000 euroon nykyisestä 672 eurosta, Paloniemi vaatii.

Kaavamaisesti laskettava suojaosuus ei huomioi välttämättömiä elinkustannuksia. Se johtaa Paloniemen mukaan siihen, ettei velalliselle jää ulosoton jälkeen edes toimeentulominimiä, vaan välttämättömiin kustannuksiin on haettava sosiaaliavustuksia.

-Ulosotossa pitäisi käyttää samoja laskentaperusteita kuin toimeentulotuessa ja kohdistaa ulosotto todelliseen maksuvaraan, hän ehdottaa.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat