Meillä pitää olla erilaisia rahoitusinstrumentteja käytössä. Jos olemme pelkästään valtion rahojen varassa, niin nämä ratahankkeet eivät etene koskaan, eduskunnan puhemies, entinen liikenneministeri Paula Risikko (kok.) totesi Lännen Medialle. Kuva: Joel Maisalmi
Uutiset

Ratojen kunnostus huutaa rahaa monesta hanasta

Puhemies Risikko: Pelkällä valtion rahalla ratahankkeet eivät etene koskaan

Suomi raiteille, mutta missä ajassa, ja millä hinnalla?

Tähän kysymykseen haetaan kiivaasti vastausta. Päärata huutaa kunnostusta ja lisäraiteita samoin kuin ratayhteys Helsingistä Turkuun. Yhtenäinen työssäkäyntialue ja tunnin junat pääkaupungista suuriin kasvukeskuksiin Tampereelle ja Turkuun ovat maakuntien johdon ja poliitikkojen sydämenasia eduskuntavaalien alla.

Kuusi maakuntaa järjesti perjantaina Helsingin rautatieasemalla tempauksen, jossa peräänkuulutettiin päärahan kunnostusta. Maakuntia edustavien joukon iskulause oli herättelevä: Ilman päärataa Suomi pysähtyy.

Monta rahalähdettä

Useiden maakuntajohtajien puheissa nousee esille se tosiasia, ettei ratoja saada tarpeeksi nopeasti kuntoon pelkästään budjettivaroin. Hankkeet huutavat rahaa monesta tuutista.

Samaa mieltä on eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok), jonka työmatka taittui perjantaina IC-junalla Seinäjoelle.

Risikolla on paljon taustatietoa ratahankkeista, joita hän teetti omalla liikenneministerikaudellaan.

– Silloin teetimme selvityksiä. Tulos oli, että meillä pitää olla erilaisia rahoitusinstrumentteja käytössä. Jos olemme pelkästään valtion rahojen varassa, niin nämä hankkeet eivät etene koskaan, puhemies totesi Lännen Medialle.

Hänen mukaansa kaikki mahdollisuudet rahoituksen löytämiseksi on käytävä läpi. Palettiin kuuluu myös EU:lta saatava raha.

Maakunnat muistuttavat, että EU on päättämässä Suomen pääradan Helsingistä Tornioon nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan. Se mahdollistaisi Suomelle EU-rahaa pääradan parantamiseen. Päärata kytkeytyy puolestaan Tornion kautta Ruotsin puolella Perämeren rantaa myötäilevään rataan, joka on tulevaa ydinverkkokokonaisuutta.

Risikko kuvaili päärataa verisuonitermein aortaksi, jonka toimivuus on taattava.

– Liikkuminen on perustarve. Päärata varmistaa liikkuvuuden ja siksi se pitää saada kuntoon.

Hän korosti, että rahaa tarvitaan paljon hankkeeseen.

– Siksi se kannattaa ensin palastella ja tehdä sen jälkeen hyviä osakokonaisuuksia.

Kirjaus hallitusohjelmaan

Eduskunta saa vielä tammikuussa liikennepoliittisen selonteon. Siinä käydään läpi liikenteen kehittämisen painopisteet.

Sen jälkeen aletaan työstää suunnitelmaa liikennejärjestelmästä, joka annetaan eduskunnalle vuonna 2020.

– Siinä suunnitelmassa hanke täytyy olla ja tietysti toivon, että myös seuraavaan hallitusohjelmaan tulee asiasta kirjaus.

Raiteita lisää

Yhteysjohtaja Jouko Ylipaavalniemi Hämeen liitosta muistutti, että päärata on tätä nykyä niin tukkoinen, etteivät kaikki nykyiset vuorot tahdo mahtua raiteille.

Lisäksi liikenteen kasvuennusteet ovat suuret.

– Tarvitsemme käytännössä uuden raideparin tai mielellään kaksi. Lisäksi toivelistalla on lisää nopeampia junia sekä henkilö- että tavaraliikenteeseen.

Ylipaavalniemi myöntää, että Suomessa on monia kiireellisiä ratahankkeita, mutta pääradan pitäisi olla ykkösenä investoinneista.

Hänkin kannattaa, että yksityisiä rahoitusmalleja pidettäisiin pontevasti esillä.

– Yksityinen rahoitus voisi olla ratkaisumalli. Silloin saataisiin nopeammin hankkeet liikkeelle kuin pelkillä budjettivaroilla. Onhan tosiasia, ettei kaikkea voida tehdä yhtä aikaa.

Kanta-Hämeen toiveissa on, että radan kunnostukseen saataisiin nopeasti rahaa yleissuunnittelun tekoon Riihimäeltä Tampereelle.

Ilmastotavoitteet edellä

Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä satakuntaliitosta kertoo, että maakunnan radat tarvitsevat uudistusta, koska Poriin menevän rataosuuden painorajoitukset ja radan profiili eivät vastaa sitä, mitä liikennemäärät ovat tänä päivänä.

– Päärata on meidän kannalta keskeinen, koska siitä irtoavat radat Poriin ja Raumalle.

Aro-Heinilä nosti esille ilmastopolitiikan.

– Liikennettä on saatava kumipyöriltä radoille. Tällöin tarvitsemme huomattavaa panostusta niillekin osuuksille, jotka irtoavat pääradasta.

Seinäjoelta alle 2 tunnin

Kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa Seinäjoelta oli saapunut Helsinkiin suurin odotuksin.

– Odotamme, että suunnittelu jatkuu myös Tampereelta pohjoiseen, ja että saamme jatkettua kaksoisraidetta.

Matka Seinäjoelta Helsinkiin kestää 2,5 tuntia.

– Toiveena on, että matka-aika saadaan puserrettua alle kahteen tuntiin, kunhan tunnin junayhteys saadaan aikaan Tampereelta Helsinkiin.

Vilkasta raidematkailua

Helsinki-Tampere Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosuus.

Tampere-Seinäjoki toiseksi vilkkain.

Helsinki-Tampere osuudella 4,5-6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Kasvun arveltu olevan 40 prosenttia 2010-2030.

Tampere-Toijala osuus yksi ruuhkaisimmista rataosuuksista tavaraliikenteessä.

Kuljetusmäärät 2,4 -3.7 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kasvua ennustetaan olevan 16 prosenttia lähivuosien aikana.