Uutiset

Rauhannobelisti aloitti sotilaallisen hyökkäyksen Pohjois-Etiopiassa – vielä vuosi sitten hän totesi: "Sota on helvetin ruumiillistuma"

Tuhansia ihmisiä on paennut Pohjois-Etiopian taisteluja naapurimaa Sudaniin. Satojen pelätään kuolleen.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed otti vastaan Nobelin rauhanpalkinnon viime joulukuussa Oslossa. Kuva: Hakon Mosvold Larsen, / POOL
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed otti vastaan Nobelin rauhanpalkinnon viime joulukuussa Oslossa. Kuva: Hakon Mosvold Larsen, / POOL

– Sota on helvetin ruumiillistuma.

Näin totesi Etiopian pääministeri Abiy Ahmed viime joulukuussa Oslossa, kun hän otti vastaan Nobelin rauhanpalkinnon.

– Olen nähnyt veljien teurastaneen toisiaan taisteluissa. Olen nähnyt vanhempien miesten, naisten ja lasten tärisevän kauhusta luotien viuhuessa ja tykistötulessa.

Vajaata vuotta myöhemmin, viime viikon keskiviikkona, Abiy aloitti sotilaallisen hyökkäyksen omassa maassaan. Konfliktin Tigrayssa Pohjois-Etiopiassa pelätään johtavan sisällissotaan ja epävakauteen koko Afrikan sarvessa.

Abiy syyttää Tigrayn alueen johtajia iskusta liittovaltion armeijan tukikohtaan ja hänen valtansa uhmaamisesta.

Arviolta tuhansia ihmisiä on jo paennut naapurimaa Sudaniin Tigrayssa käytyjen taistelujen tieltä. YK-lähteet kertoivat Reutersille keskiviikkona, että rajan yli oli mennyt 6 000–7 000 pakolaista.

– Määrä kasvaa koko ajan, Alsir Khlaed Sudanin pakolaisvirastosta kertoi uutistoimisto Reutersille keskiviikkona.

Lisäksi turvallisuusjoukkojen ja valtionmedian mukaan satoja ihmisiä on kuollut. Abiyn määräämät joukot ovat muun muassa tehneet ilmaiskuja ase- ja polttoainevarastoihin.

Tietoliikenneyhteydet Tigrayhin on katkaistu, joten konfliktista on vaikea saada varmistettua tietoa. Taistelujen pelätään pahentavan humanitaarista tilannetta Tigrayssa, jossa on jo valmiiksi 100 000 maan sisäistä pakolaista ja 600 000 ihmistä on riippuvainen ruoka-avusta.

YK ja Afrikan unioni kehottavat osapuolia tulitaukoon, mutta Abiyn päämäärä ei ole vielä saavutettu:

– Emme lepää ennen kuin tämä juntta on saatu oikeuden eteen, Abiy tviittasi tiistaina.

Rauhanpalkinto pattitilanteen ratkaisusta Eritrean kanssa

44-vuotiaana Abiy on Afrikan nuorin valtionpäämies. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon rauhan saavuttamisesta naapurimaa Eritrean kanssa.

Etiopia ja Eritrea solmivat rauhansopimuksen vuonna 2018 parikymmentä vuotta kestäneen pattitilanteen jälkeen. Maiden välinen rajasota käytiin vuosina 1998–2000.

Nuori Abiy taisteli tuossa sodassa yhdessä tigraylaisten kanssa.

Vuonna 2018 pääministeriksi noussut Abiy on saanut paljon kiitosta yrityksistään muuttaa maan poliittista kulttuuria. Hän vapautti tuhansia poliittisia vankeja ja salli eri puolueiden toiminnan.

Muutos on kuitenkin johtanut myös levottomuuksiin ja hallinnon pyrkimyksiin tukahduttaa niitä.

Aiemmin usean vuosikymmenen ajan maan politiikkaa hallitsivat tigraylaiset. Nyt he syyttävät Abiyta puhdistuksista armeijassa, turvallisuusjoukoissa ja politiikassa.

Kun Abiy nousi valtaan, hänen hallintonsa pidätti kymmeniä tigraylaisia viranhaltijoita korruptiosta ja ihmisoikeusrikkomuksista. Asiasta kertoo muun muassa Financial Times.

Yksi niitti Abiylle oli se, että Tigrayssa pidettiin syyskuussa vaalit, jotka muuten oli peruttu maassa koronaviruspandemian vuoksi.

Tigrayssa asuu viisi prosenttia Etiopian 109 miljoonasta asukkaasta, ja alueella on ollut enemmän valtaa kuin monilla isommilla alueilla. Tigrayn vapautusrintama TPLF oli eturintamassa Eritrean sodassa. Sen joukot ovat edelleen hyvin varustettuja, ja sotilaita arvioidaan olevan jopa 250 000.

Katsoo saaneensa tehtävänsä Jumalalta

Abiyn näkemys yhtenäisestä Etiopiasta ei ole uponnut täysin myöskään etnisiin oromoihin, joita Abiy edustaa.

Abiy syntyi maanviljelijöiden perheeseen. Hänen isänsä oli muslimi ja äitinsä kristitty. Abiy puhuu sujuvasti maan kolmea pääkieltä. Kun hänestä tuli pääministeri, hänen taustaansa pidettiin yhtenä hänen vahvuuksistaan.

Diplomaatit kertovat, että hartaan kristityn Abiyn lähimmät neuvonantajat ovat uskonnollisia johtajia. Abiy on viitannut itseensä profeettana.

– Hän katsoo saaneensa tehtävän Jumalalta. Hänen narratiivinsa on aika vaarallinen, pohti Reutersille rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori Kjetil Tronvoll norjalaisesta Bjørknesin yliopistosta.

– Hyvin harvoin nobelistin perintö on jouduttu kyseenalaistetamaan niin aikaisin, jo ensimmäisenä vuonna, Tronvoll puolestaan totesi Politicolle.

Tronvollin mukaan poliittinen muutos on maassa pysähtynyt ja hallitus on lankeamassa jälleen autoritaarisiin otteisiin.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

1.12.2020