Uutiset

Rikolliset ovat hankkineet Ruotsissa koronakriisistä kärsineitä ravintoloita – harmaa talous voi lisääntyä poikkeusoloissa, sanoo asiantuntija

Viranomaiset ovat vastanneet Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden ravintolavaltauksiin peruuttamalla anniskeluoikeuksia, mikä vaikeuttaa esimerkiksi rahanpesua.
Tukholmassa ravintolat ovat saaneet olla auki koronakriisistä huolimatta, mutta niiden asiakasmäärät ovat pienentyneet. Kuva on otettu huhtikuun alussa. Kuva: HENRIK MONTGOMERY / EPA
Tukholmassa ravintolat ovat saaneet olla auki koronakriisistä huolimatta, mutta niiden asiakasmäärät ovat pienentyneet. Kuva on otettu huhtikuun alussa. Kuva: HENRIK MONTGOMERY / EPA

Rikolliset ovat käyttäneet Ruotsissa hyväkseen ravintoloiden talousahdinkoa.

Tukholman kaupungin lupapalveluiden yksikönjohtaja Carina Cutlipin mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyneet ihmiset ovat hankkineet omistukseensa koronaepidemian takia talousvaikeuksiin joutuneita ravintoloita ja baareja.

Asiasta uutisoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Ruotsissa ravintolat ovat saaneet olla auki koronaviruksen leviämisestä huolimatta, mutta niiden kävijämäärät ovat vähentyneet.

Viranomaiset ovat lähteneet taistelemaan rikollisten ravintolavaltauksia vastaan peruuttamalla ravintoloiden anniskeluoikeuksia, jos uuden omistajan verotiedoissa tai hänen muiden yrityksensä taustoissa on epäselvyyksiä. Myös omistajan aiemmat rikostuomiot on käyty läpi.

– Kokoamme palasia yhteen ja löydämme tiedot, jos henkilölle ei voida myöntää anniskeluoikeuksia, Cutlip kertoo.

Jos uudella omistajalla ei ole alkoholin anniskeluoikeutta, ravintolaa on vaikea pyörittää kannattavasti. Se vaikeuttaa Cutlipin mukaan ravintolan käyttämistä esimerkiksi rahan pesemiseen.

Koronakriisi nostanut vanhan ilmiön pinnalle

Koronakriisin aikana Ruotsissa on noussut esille myös toinen ravintoloihin liittyvä rikollisuuden muoto.

Kun ravintola ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin, sen voi olla vaikea saada rahoitusta pankista. Ruotsissa jotkut ravintolat ovat kääntyneet vaikeassa tilanteessa rikollisten puoleen esimerkiksi rahoitusta saadakseen.

Ilmiö ei ole uusi, mutta koronaepidemian aiheuttamat talousvaikeudet ovat nostaneet ongelman voimakkaammin esille.

– Poliisilla on jo aika paljon tiedustelutietoa tällaisesta toiminnasta, sanoo Tukholman kaupungin sosiaalitoimen johtaja Jan Jönsson.

Ravintoloihin liittyvää rikollista toimintaa seurataan SVT:n mukaan Tukholman lisäksi myös muissa Ruotsin suurissa kaupungeissa, kuten Malmössä ja Göteborgissa.

Ravintolatukia voi päätyä laittomasti toimiville yrityksille

Suomessa ei ole havaittu, että rikolliset olisivat yrittäneet hyötyä ravintolayrittäjien ahdingosta.

– Tällaisesta toiminnasta ei ole tullut meille asti viestejä. Arvioiden mukaan Suomen harmaan talouden määrä on pienempi kuin Ruotsissa, Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Myöskään Harmaan talouden selvitysyksikön johtajalla Janne Marttisella Verohallinnosta ei ole tietoa, että Suomessa rikolliset olisivat yrittäneet hyötyä ravintoloiden talousvaikeuksista.

Maran Lappi tosin huomauttaa, etteivät tiedot rikoksista välttämättä kulkeutuisi heille asti.

Ruotsin ilmiötä enemmän Suomessa on ollut esille se, että ravintoloille kaavailtuja tukia päätyy laittomasti toimiville ravintoloille.

– On tärkeää, että harmaan talouden ravintolayritykset eivät saisi vielä sellaista kilpailuetua, että valtio maksaisi heille korvauksia, vaikka he eivät ole maksaneet aikaisemminkaan veroja tai noudattaneet työehtosopimuksia, Lappi kertoo.

Hänen arvionsa mukaan harmaan talouden määrä ravintola-alan liikevaihdosta on Suomessa noin 8–10 prosenttia.

– Vaikka meillä ravintoloiden harmaan talouden määrä on suuri, se on muuhun Eurooppaan nähden pieni.

Marttinen: Konkursseihin liittyvät rikokset voivat yleistyä

Verohallinnon Marttisen mukaan koronakriisin kaltaiset poikkeusolot voivat vahvistaa harmaan talouden ilmiöitä ja ajaa yrittäjiä toimimaan epärehellisesti.

Jotkut yrittäjät voivat pyrkiä pelastamaan yrityksensä laittomin keinoin, kuten antamalla vääriä tietoja alv-ilmoituksilla tai maksamalla palkat pimeästi. Myös konkursseihin liittyvät rikokset voivat lisääntyä.

– Konkurssiin päätyvä yrittäjä voi esimerkiksi hävittää yrityksen omaisuutta ja näin vahingoittaa velkojien etuja, Marttinen sanoo.

Erilaiset harmaan talouden ilmiöt näkyvät viranomaisten tehtävissä ja analyyseissä vasta viiveellä.

– Selvää on kuitenkin se, että koronakriisin vaikutuksia harmaaseen talouteen ja terveeseen kilpailuun on tarpeen seurata.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic