Uutiset Helsinki

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohto heräsi vankiloiden jengiongelmaan — “Meillä ei ole ollut tietoa, että tämä on näin laajaa”

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohto kertoo seuranneensa vankiloiden heikentynyttä turvallisuustilannetta huolissaan. Johto kertoo yrittäneensä puuttua kehitykseen kaikella osaamisellaan. – Eri asia on, olemmeko onnistuneet siinä riittävästi, sanoo kehitysjohtaja Pauli Nieminen Lännen Medialle.
Turun vankilasta kerrotaan, että väkivaltatapaukset, uhkailu, huumelöydöt ja päihtyneiden vankien määrä vankilassa on lisääntynyt merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana. Kuva: Marttiina Sairanen
Turun vankilasta kerrotaan, että väkivaltatapaukset, uhkailu, huumelöydöt ja päihtyneiden vankien määrä vankilassa on lisääntynyt merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana. Kuva: Marttiina Sairanen

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) pääjohto on huolissaan vankiloiden heikentyneestä turvallisuustilanteesta.

Lännen Media uutisoi sunnuntaina, että rikollisjengi United Brotherhood (UB) on ottanut haltuunsa ison osan Suomen vankiloista.

– Olemme seuranneet tilannetta jo jonkin aikaa ja pyrkineet puuttumaan kehitykseen niillä resursseilla ja osaamisella, mitä meillä on. Eri asia on, olemmeko onnistuneet siinä riittävästi, sanoo kehitysjohtaja Pauli Nieminen Risestä.

– Sitä en allekirjoita, että tilanne vankiloissa olisi riistäytynyt täysin käsistä. Kyse on lähinnä yksittäistapauksista.

Turun vankila on yksi niistä korkean turvallisuustason vankiloista, joihin jengeihin kytkeytyviä vankeja sijoitetaan. Vankilasta kerrotaan Lännen Medialle, että etenkin viimeisen puolen vuoden aikana pienemmät väkivaltaisuudet, uhkailutapaukset, huumelöydöt ja päihtyneiden vankien määrä ovat lisääntyneet merkittävästi.

– Lisäksi ongelmaksi on noussut se, että valta-asemassa olevat vangit määräilevät muita vapaammilla osastoilla olevia vankeja osastorajojen yli, kertoo johtaja Juhani Järvi Turun vankilasta.

Käytännössä jengeihin kuuluvat vangit pyörittävät Turun vankilassa huumekauppaa ja alistavat muita vankeja tekemään likaiset työt. Lännen Median tietojen mukaan väkivaltatapaukset myös Riihimäen vankilassa ovat kaikkinensa lisääntyneet reilun vuoden aikana.

– Meillä ei ole ollut tietoa, että tämä on näin laajaa, Risen kehitysjohtaja Nieminen sanoo.

– Vankiloihin tulee sisään 7 000 henkilöä joka vuosi. On totta, että vaikuttajavankien tunnistaminen tästä massasta ja heidän oikeanlainen sijoittaminen on vaikeaa.

“Vankilat eivät ole mitään pulloja”

Järjestäytyneiden rikollisryhmien tavoitteena on jatkaa rikosten tekemistä vankilassa ja ohjailla rikostoimintaa myös muurien ulkopuolella vankilasta käsin.

Riihimäen vankilalla on pitkä kokemus järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvista henkilöistä. Riihimäessä ja Turussa on molemmissa tällä hetkellä sijoitettuna noin 30–40 jengeihin kuuluvaa vankia.

– Vankiloiden lakisääteinen tehtävä on torjua uusintarikollisuutta ja rikosten tekemistä vankeusaikana. En usko, että kaikissa vankiloissa edes ymmärretään kunnolla, että vankilat ovat myös rikostorjuntaviranomaisia, kritisoi Riihimäen vankilan johtaja Pasi Oksa.

– Vankilat eivät ole kuitenkaan mitään pulloja. Rikosten tekemistä, uhkailua, kiristystä ja jengien johtamista vankilasta käsin emme pysty koskaan kokonaan estämään. Mutta voimme pyrkiä tekemään sen mahdollisimman vaikeaksi, Oksa sanoo.

Riihimäen ja Turun vankiloiden johtajat toivovat, että järjestelmä pyrkisi auttamaan vankiloita nykyistä enemmän tässä työssä.

– Kun painostajavanki siirretään suljetumpiin oloihin, hyvin herkästi alkaa kanteluiden tehtailu. Kantelut menevät läpi, jos vankila ei pysty perustelemaan siirtoa riittävän vahvasti, Järvi kuvailee.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vankilat joutuvat kohdistamaan toimenpiteet kuten lomien rajoittamisen ja osastosiirrot kiristyksen uhreiksi joutuneisiin vankeihin. Näin jengit pyörittävät vankilajärjestelmää.

– Vankilahierarkian takia vangeilta on äärimmäisen vaikea saada tietoa painostuksesta. Toivonkin, että yksittäisen vangin oikeuksiin tuijottamisen sijaan järjestelmä huomioisi säätelyssä ja ratkaisuissa paremmin koko turvallisuuskokonaisuuden vankiloissa, Järvi sanoo.

– Kysymys ei ole oikeusturvasta, jos joku kirjoittaa kymmenen kantelua päivässä, muistuttaa Oksa.

Juridiset ratkaisut vääränlaisia

Keskusrikospoliisin (Krp) mukaan kehitys vankiloissa lähti huononemaan jo vuosia sitten liivijengi United Brotherhoodin masinoimana. Krp yhtyy vankiloiden näkemykseen siitä, että tilanteen huononemista ovat edesauttaneet vääränlaiset juridiset ratkaisut.

– Järjestelmässä on unohdettu, että jengivanki ei ole normaali vanki, eikä häntä voi siksi vankilassakaan sellaisena kohdella ilman, että se on pois muiden vankien oikeusturvasta, sanoo rikoskomisario Jussi Oksanen Krp:stä.

Poliisilla on tiedossa tapauksia, joissa jengi on hyväksikäyttänyt myös vankilan henkilökuntaa joko näiden tieten tai tietämättä.

– Vankiloilla on välineitä puuttua jengivankien vallankäyttöön, mutta niitä ei välttämättä käytetä.

Krp muistuttaa, että jengit pyrkivät lisäämään jatkuvasti vaikutusvaltaa laillisessa yhteiskunnassa liiketoiminnan ja väkivallan avulla. Krp:n mukaan rikollisjengeillä on satoja yrityksiä käytössään joko omilla tai bulvaanien nimillä.

– Jos järjestäytynyt rikollisryhmä huomaa, että se saa määräysvallan vankiloissa, miksei se yrittäisi sitä myös muualla laillisessa yhteiskunnassa, Oksanen sanoo.

UB:n kaltaisen jengin vahvistuminen lisää rikosten kokonaismäärää. Huumeiden käyttö lisääntyy tarjonnan kasvaessa.

– Kun UB laajensi toimintaansa vuonna 2012 erääseen kaupunkiin, huumeidenkäyttäjien määrä lisääntyi ja huumevelkojen perintä raaistui kyseisessä kaupungissa ja sen lähikunnissa.

Perintä kohdistui huumevelkaisten lisäksi näiden lähipiiriin kuten vanhempiin ja muihin sukulaisiin. Krp:n mukaan UB pyrkii jatkuvasti laajentamaan toimintaansa pikku paikkakunnille.

Jengien torjunta jatkuu

Rikosseuraamuslaitoksen johto kertoo jatkavansa kehitystyötä, jotta jengi-ilmiö ei enää vahvistu vankiloissa.

– Jatkamme osaamisen kehittämistä ja yritämme lisätä johdon ymmärtämystä näissä asioissa. Lisäksi kehitämme vankien arviointia, sijoittelua ja yritämme löytää tutkittua tietoa siitä, että vankiloissa tehtävillä toimenpiteillä on oikeasti vaikuttavuutta, Risen kehitysjohtaja Pauli Nieminen listaa.

– Laitoksen johtoon on perustettu toukokuun alusta lähtien myös uusi turvallisuusjohtajan virka.

Lue lisää:  Näin liivijengi United Brotherhood pitää vankeja otteessaan

Uusimmat