Uutiset

Rkp:n Henriksson penää myös miehiä mukaan seksuaalisen häirinnän vastaiseen taisteluun

Tuhannet suomenruotsalaiset naiset ovat allekirjoittaneet vetoomuksen naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän lopettamiseksi. Keskiviikkona päivällä #dammenbristen-kampanjan vetoomuksella oli 6 111 allekirjoittajaa, ja yli 200 naista oli jakanut kampanjasivulla nimettömänä kokemuksiaan häirinnästä. Kaikkiaan kertomuksia kokemuksista on tulossa 800.

Allekirjoittajien määrä on noin neljä prosenttia suomenruotsalaisista naisista.

Kampanjan nimi viittaa patojen murtumiseen.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toivoo, että suomenruotsalaisten naisten kampanjointi seksuaalista häirintää vastaan lisää kaikkien suomalaisten keskustelua ongelmasta.

-Nyt on aika meidän puhua Suomessa. On tavallaan vapauttavaa, että asia tulee ilmi näin massiivisella vetoomuksella myös suomenruotsalaisten keskuudesta.

Biaudet: Johtajuudella merkitystä

Henriksson sanoo toisaalta lukevansa tapauskertomuksia tyttöjen ja naisten kokemista loukkauksista surullisina.

-Monta haavaa on edelleen auki. Voi sanoa myös, että on hyvä asia, että nämä nostetaan pinnalle.

Henriksson uskoo puheen voimaan asennemuutoksessa. Hän uskoo, että seksuaalisesta häirinnästä aletaan puhua kouluissa ja työpaikoilla eri tavalla kuin aiemmin, “toivottavasti myös kodeissa”.

-Toivottavasti myös miehet lähtevät mukaan. On tärkeää, ettei tulisi vain naisten liike vaan miehet astuisivat esille ja ottaisivat kantaa asennemuutoksen puolesta. Miehet ovat roolimalleja pojille ja nuorille miehille.

Kansanedustaja ja entinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (r.) vaatii, että päättäjät sekä esimerkiksi työelämän organisaatiot alkavat kunnolla pohtimaan vastausta naisten ja tyttöjen kokemaan häirintään, Hän uskoo, että osa vastauksesta liittyy johtajuuteen ja siihen liittyvään koulutukseen.

-Miten voisi kehittää ja vahvistaa kaikkia kunnioittavaa kulttuuria.

Hän pitää yhtenä pätevyysvaatimuksena tutustumista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin. Ihmiset ovat niin tottuneita vallitsevaan kulttuuriin, ettei häirintä tule helposti esille. Siksi johtajien viesteillä yhteisössä toivotusta käytöksestä on merkitystä.

-Esimerkiksi opettajilla, rehtoreilla ja yritysjohtajilla on hyvin tärkeä osa työhyvinvoinnin ja -ilmapiirin rakentamisessa. Se on määrätietoista työtä eikä tapahdu hetkessä. Keskustelu auttaa ja se, että asia otetaan tosissaan.

Ruotsin esimerkki rohkaissut

Miksi juuri suomenruotsalaiset naiset ottavat joukolla kantaa seksuaalisen häirinnän lopettamiseksi? Sekä Henriksson että Biaudet uskovat, että Ruotsin esimerkki on rohkaissut. Suomenruotsalaiset ylipäätään saavat paljon vaikutteita Ruotsista.

Ensin Yhdysvalloissa vyöryi muualle seksuaalisen häirinnän vastainen #metoo-kampanja. Etenkin Ruotsissa se sai huomattavasti suuremmat mitat kuin Suomessa, ja m,ukaan liittyi näkyviä poliitikkoja.

Henriksson korostaa, että seksuaalinen häirintä on ongelma kaikissa yhteisöissä.

-En ajattele, että se on tyypillinen suomenruotsalainen ongelma vaan on hyvä, että meillä nostetaan se pinnalle. Kaikki näkevät, että koska siellä uskalletaan puhua, niin ehkä mekin.

Toisaalta Henriksson sanoo seuraavansa hyvin avoimella mielellä, mitä kaikkea keskustelu tuo ilmi.

-Jos on tapakulttuuri jota on halunnut peittää, nyt siitä pitää päästä eroon. Sekä työpaikoissa että yhdistystoiminnassa on syytä katsoa peiliin.

Biaudet sanoo, että varmasti miehetkin ovat kokeneet seksuaalista häirintää, mutta tilastojen valossa se kohdistuu ennen kaikkea naiseen.

-Se ei tietenkään tarkoita, että jonkun muun kokemus on vähäisempi.

Kokemusten jako on tärkeää

Biaudet muistuttaa, että kokemustensa kanssa julkisuuteen tulo on vaatinut suurta rohkeutta. Hän uskoo, että monet pyrkivät unohtamaan ja vähättelemään häirinnän eikä asian uudelleen käsittely ole helppoa.

Naiset jakavat kokemuksiaan sekä #metoo- että #dammenbrister-kampanjoissa.

-Koko idea on, että naiset saisivat kokemuksia, etteivät ole yksin. Naisten ei tarvitsisi kantaa häpeän tunnetta, vaan häpeä on tekijöillä ja yhteiskunnalla, ettemme ole puuttuneet häirintäkulttuuriin, joka näyttää olevan aika yleistä. Minua on yllättänyt se, että me kaikki olemme kokeneet sitä jo hyvin nuorena, Biaudet sanoo.

Tiistaina 200 entistä ja nykyistä vaasalaisen Övningskolan oppilasta julkisti vetoomuksen koulun “seksististä kulttuuria” vastaan. Koulun entinen rehtori kertoi STT:lle, että yksi koulun entinen opettaja oli erotettu osittain häirintäepäilyjen takia.

Anna-Maja Henriksson kiittää vaasalaisia koululaisia.

-On erittäin rohkeaa, että he uskalsivat tulla julki. Se on juuri sellaista rohkeutta jota tarvitaan. Nollatoleranssi ja toistemme kunnioittaminen on keskeistä.

Asiasanat

Uusimmat