Uutiset

Robottirekat ajavat sentin tarkasti samaa ajouraa – tien kulumisen vuoksi ne pitää saada hallitusti ajamaan koko ajokaistalla

Jos kaikki rekat olisivat automaattirekkoja, pelkästään tiestön rakenteen väsymisen aiheuttamat kustannukset nelinkertaistuisivat ja olisivat satoja miljoonia nykyistä enemmän.
Muonion älytien varteen on sijoitettu kulmaheijastepylväitä, jotka robottiauton tutka havaitsee. Se auttaa ajoneuvon paikantamista ajokaistalla. Kuvaaja: RaijaSuopajarvi
Muonion älytien varteen on sijoitettu kulmaheijastepylväitä, jotka robottiauton tutka havaitsee. Se auttaa ajoneuvon paikantamista ajokaistalla. Kuvaaja: RaijaSuopajarvi

Kun robottirekat joskus tulevaisuudessa ajavat Suomen maanteillä, ne ajavat automaattiohjattuina tarkasti samaa uraa ja kuormittavat moninkertaisesti tiestöä.

– Tierakenteen väsyminen on 3-4 -kertaista riippuen päällysteen paksuudesta. Älyrekat ajavat samaa uraa. Niiden ajourien hajonta on 1 sentti, kun se kuljettajan ajamalla rekalla on 30 senttiä, selittää rovaniemeläisen Roadscannersin toimitusjohtaja Timo Saarenketo.

Roadscanners on väylien, siltojen ja lentokenttien kunnon hallintaan erikoistunut konsulttitoimisto. Se on omissa mittauksissaan eri puolilla Suomea päätynyt tuloksiin.

– Kun rekka ajaa koko ajan samaa uraa, tien rakenne pehmeillä pohjamailla käyttäytyy kuin rata junan alla. Se painuu rekan alla ja nousee rekan ajettua ohi, selittää Saarenketo.

Rahassa mitattuna kyse on tiestön kunnossapidon kannalta isosta lisäkustannuksesta. Jos kaikki rekat olisivat automaattirekkoja, pelkästään tiestön rakenteen väsymisen aiheuttamat kustannukset nelinkertaistuisivat ja olisivat satoja miljoonia nykyistä enemmän.

Heijastinpylväitä tien varteen tutkan havaittavaksi

Roadscanners yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa parhaillaan tutkii, miten rekat saataisiin käyttämään koko ajokaistan leveyttä.

Niillä on parhaillaan Muonion älytiellä käynnissä koejakso, jossa ajoneuvon paikantamista yritetään ratkaista alumiinisten kulmaheijasteiden avulla, jotka autoon sijoitettu tutka havaitsee.

Tutkan toiminta on olosuhteista riippumaton. Sen signaalia eivät häiritse lumi tai jää. Alumiini on puolestaan todettu varmaksi heijasteeksi. Käytännössä kyse on pari metriä korkeista heijastinpaaluista, jotka nyt on sijoitettu 1,5 kilometrin matkalle Muonion älytien molemmin puolin.

– Alumiinissa ei ole heijasteena todettu ongelmia. Sitä käytetään esimerkiksi vesiliikenteen väylämerkeissä ja se on edullisesti työstettävissä, selittää projektipäällikkö Matti Autioniemi Lapin ammattikorkeakoulusta.

Ainakin maaliskuun auringossa tutkalla varustettu Roadscannersin auto havaitsi kaikki tutkaheijasteet, jotka sen keilaan osuivat.

Timo Saarenketo sanoo, että paikannuksen varmistamiseksi tutkan keilaan pitäisi osua vähintään 2-3 heijastetta, sen verran tiheään niitä pitäisi tien varteen sijoittaa. Sen jälkeen kyse on vain ohjelmoinnista, että automaattiajoneuvot saadaan ajamaan hallitusti eri kohdissa kaistalla.

Suomi keskittyy liikenteen talviautomaation kehittämiseen

Aivan lähivuosina robottirekat eivät Suomen valtateille ilmesty. Vaikka autonomisen ajamisen teknologian kehittämisessä on edistytty, tekoälyn käyttöönottoa hidastaa muun muassa sitä koskevan lainsäädännön puutteellisuus.

– Suomessa on keskitytty liikenteen talviautomaation kehittämiseen. Se on kuitenkin vain pieni osa alan maailmanlaajuista kehitystyötä, sanoo projektipäällikkö Ilkka Kotilainen liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Valtiovalta kuitenkin satsaa merkittäviä summia kehitystyöhön. Esimerkiksi tieliikenteen automaatioon keskittyvän NordicWay2 -hankkeen (2017-2020) kokonaisbudjetti on 5,6 miljoonaa euroa, josta EU rahoittaa puolet.

– Vaikka suomalaisilla ei ole omaa autoteollisuutta, maailman kärjessä ollaan automaation kehittämisessä, sanoo Ilkka Kotilainen.

Muonion älytie

Muonion älytie on noin kymmenen kilometrin mittainen osuus valtatie 21:lla Muoniossa.

Se on älykkään, automaattisen liikenteen testialue, joka on varusteltu liikenteen automaatiota ja automaattiajamista helpottavilla laitteilla.

Tiehen ja sen läheisyyteen on sijoitettu erilaista dataa tuottavia sensoreita ja signaalilähettimiä niin, että tien varustelu tukee ajoneuvon teknistä suoriutumista tarvittaessa ilman kuljettajaa

Älytien ylläpito on Väylä-viraston vastuulla ja se on avoin myös automaattisen liikenteen kansainvälisille toimijoille.

Ainutlaatuinen testialusta se on tarjoamiensa luonnonolosuhteiden vuoksi. Tarjolla on pakkasta, jäätä ja lunta talvisissa olosuhteissa, mikä erityisesti aiheuttaa kehityshaasteita robottiajoneuvoille.

Uusimmat