Uutiset

Rosvot vaanivat yrityksiä monilla huijauksilla — "Kumma jos tyytyisivät nakkivarkauksiin"

Yhä useampi suomalainen yritys joutuu nykyään erilaisten huijausyritysten kohteeksi. Ilmiö on seurausta talousrikollisuuden muuttumisesta yhä kansainvälisemmäksi, järjestäytyneemmäksi ja monimutkaisemmaksi.

-Usein mukana on järjestäytynyttä rikollisuutta. Nämä rosvot eivät ole tyhmiä. Olisi kumma, jos tyytyisivät nakkivarkauksiin. Rikollisilla voi olla lisäksi kilpimiehiä, jotka menevät kiinni jäädessään pariksi vuodeksi vankilaan, kertoo keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö Pekka Vasara.

Vasara kertoi torstaina Nordean järjestämässä tilaisuudessa talousrikollisuuden nykytilasta. Vasaran antaman selvityksen perusteella rikolliset hyödyntävät muun muassa identiteettivarkauksia, kyberhyökkäyksiä, kiristyshaittaohjelmia ja valelaskuja toiminnassaan.

Rahan varastamisen lisäksi rikolliset saattavat yrittää rahanpesua eli laittomasti hankitun rahan kätkemistä tavalla tai toisella.

-Rahanpesussa on useimmiten kyse talousrikosten jälkien peittelystä. Huumerahat liikkuvat enemmän käteisenä. Teemme hyvää yhteistyötä neljän suurimman pankin kanssa. Näiltä suurimmilta pankeilta tulee suurin osa rahanpesuilmoituksista. Ennusteen mukaan tänä vuonna ilmoituksia tulee noin 5 000. Viime vuonna niitä oli 3 000, Vasara sanoo.

Pankeilla on velvollisuus ilmoittaa epäilyttävästä liiketoiminnasta viranomaisille. Sama velvollisuus on useilla ammattiryhmillä, kuten kirjanpitäjillä, tilintarkastajilla ja lakimiehillä.

Lakien velvoittamana pankit keräävätkin yksityiskohtaisia tietoja asiakkaistaan ja näiden liikekumppaneista, jotta rikokset paljastuisivat.

-Olemme huomanneet, että valvonta auttaa asiakkaitamme riskien hallinnassa ja esimerkiksi huijauslaskujen huomaamisessa. Emme kuitenkaan voi taata, ettei jokin huijaus mene läpi, kertoo Nordean riskijohtaja Sakari Wuolijoki.

Esimerkiksi Nordealla on valvontajärjestelmä, joka tiettyjen parametrien mukaan valvoo rahaliikennettä. Tätä valvontaa varten erityisesti yritysasiakkailta kerätään tietoja muun muassa omistajista, liikekumppaneista, liiketoiminnasta ja normaalista maksuliikenteestä.

Tällä tavalla poikkeukselliset maksut tulevat helpommin selville.

-Tänä vuonna huijausmaksuja on pysäytetty noin 150 kappaletta, joten ne ovat melko arkipäiväisiä, Wuolijoki toteaa.

Sekä poliisi että pankkisektori penäävätkin niin yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltä huolellisuutta laskujen maksussa ja tietoturvasta huolehtimisessa.

Asiasanat

Uusimmat