Uutiset

Ruotsalaiskaivoksen ympäristöpäästöt valuvat Muonionjokeen

Ruotsin Pajalassa uudelleen avaamista suunnittelevan Kaunisvaaran rautakaivoksen ympäristöehdot ovat poikkeuksellisen kevyet.

-Tänä päivänä ei myönnettäisi ympäristölupaa, jossa jätevesien pitoisuuksille on vain yksi raja-arvo. Nyt niitä olisi 5-10:lle haitta-aineen pitoisuudelle, sanoo Norrbottenin lääninhallituksen ympäristöinsinööri David Berggård.

Rajajokikomisson vuonna 2010 myöntämässä ympäristöluvassa kaivokselta Muonionjokeen menevien jätevesien osalta on vain raja-arvo kiintoainepitoisuudelle. Se tarkoittaa jokeen valuvan maa-aineksen aiheuttamaa samentumaa.

Luvan mukaan kaivosyritys itse valvoo muilta osin jätevesiensä pitoisuuksia.

Pajalan kaivoksen lupatilanne on poikkeuksellinen. Kaivostoimintaa suunnitteleva Kaunis Iron sai vanhan ympäristöluvan kun osti kaivoksen konkurssipesältä.

-Yhtiöllä on lainvoimainen ympäristölupa. Voimme ainoastaan vaatia, että sitä noudatetaan. Uusia ehtoja ilman uutta ympäristöluvan hakuprosessia ei voi asettaa, sanoo Berggård.

Konkurssiin mennyt kaivosyhtiö ei noudattanut lupaehtoja. Se muun muassa laski talvikuukausina jätevesiään Muonionjokeen vaikka ei olisi saanut sitä joen vähäisen virtaaman vuoksi tehdä. Myös jäteveden käsittelyyn tarkoitetut selkeytysaltaat on väärin rakennettu ja padot vaarallisen heikosti tehtyjä.

Ympäristöviranomaiset voimattomia

Vaikka kyse on Suomen ja Ruotsin rajajokeen menevistä jätevesistä, Suomen ympäristöviranomaiset joutuvat katsomaan sivusta. Toiseen maahan vaikutuksensa ulottavasta hankkeesta pitäisi toisen maan ympäristöviranomaisilla olla oikeus antaa lausuntonsa Espoon sopimukseksi kutsutun menettelytavan perusteella. Nyt ei voi, koska kaivos käynnistyy vanhan luvan perusteella.

-Pitäisi olla käynnissä yva-menettelyä vastaava lupaprosessi, että Ruotsille tulisi velvoite kysyä mielipidettä Suomesta, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Lasse Tallskog.

Temppelinharjalla Muonion-Tornionjoen suojelemisessa on Rajajokikomissio. Sen tehtävänä on huolehtia Tornionjoen vesistöalueen vesivarojen kestävästä käytöstä ja kalakantojen suojelusta.

Komissionkin keinot ovat vähäiset. Ne riisuttiin sen jälkeen, kun komissio myönsi löperön ympäristöluvan Pajalassa vuosina 2012-2014 kaivostoimintaa harjoittaneelle Northland Resources Ab:lle. Entisestä lupaviranomaisesta tuli lausunnonantaja.

-Jos uuden kaivosyrittäjän osalta ei käynnisty lupamenettelyä, Rajajokikomissio ei voi ottaa kaivoksen ympäristölupa-asiaa käsiteltäväkseen, sanoo komission nykyinen puheenjohtaja Timo Jokelainen.

Pääviraltaan Jokelainen on Lapin ely-keskuksen ympäristöjohtaja.

Hän ei kuitenkaan pidä komission nykytoimintaa turhana. Sen tehtävänä on lisätä molempien maiden viranomaisten yhteistoimintaa.

-Juuri sitä tarvittaisiin nyt, kun on käynnistymässä ja suunnitteilla kaksi kaivosta, joiden molempien ympäristövaikutukset kohdistuvat samaan vesistöön, Jokelainen sanoo.

Molempia koskeva ympäristölainsäädäntö lähtee EU-direktiiveistä. Ympäristölupien ehdoissa ei pitäisi juuri olla laadullisia eroja. Pajalan kaivokselle vuonna 2010 myönnetty ympäristölupa olisi nykyiselle komissiolle Timo Jokelaisen mielestä vaikea tapaus.

Asiasanat

Uusimmat