Uutiset

Ruotsalaiskaivoksen ympäristöpäästöt valuvat Muonionjokeen

Ruotsin Pajalassa uudelleen avaamista suunnittelevan Kaunisvaaran rautakaivoksen ympäristöehdot ovat poikkeuksellisen kevyet.

-Tänä päivänä ei myönnettäisi ympäristölupaa, jossa jätevesien pitoisuuksille on vain yksi raja-arvo. Nyt niitä olisi 5–10:lle haitta-aineen pitoisuudelle, sanoo Norrbottenin lääninhallituksen ympäristöinsinööri David Berggård.

Rajajokikomisson vuonna 2010 myöntämässä ympäristöluvassa kaivokselta Muonionjokeen menevien jätevesien osalta on vain raja-arvo kiintoainepitoisuudelle. Se tarkoittaa jokeen valuvan maa-aineksen aiheuttamaa samentumaa.

Luvan mukaan kaivosyritys itse valvoo muilta osin jätevesiensä pitoisuuksia.

Pajalan kaivoksen lupatilanne on poikkeuksellinen. Kaivostoimintaa suunnitteleva Kaunis Iron sai vanhan ympäristöluvan kun osti kaivoksen konkurssipesältä.

-Yhtiöllä on lainvoimainen ympäristölupa. Voimme ainoastaan vaatia, että sitä noudatetaan. Uusia ehtoja ilman uutta ympäristöluvan hakuprosessia ei voi asettaa, sanoo Berggård.

Konkurssiin mennyt kaivosyhtiö ei noudattanut lupaehtoja. Se muun muassa laski talvikuukausina jätevesiään Muonionjokeen vaikka ei olisi saanut sitä joen vähäisen virtaaman vuoksi tehdä. Myös jäteveden käsittelyyn tarkoitetut selkeytysaltaat on väärin rakennettu ja padot vaarallisen heikosti tehtyjä.

[image orderno=”2″][/image]

Ympäristöviranomaiset voimattomia

Vaikka kyse on Suomen ja Ruotsin rajajokeen menevistä jätevesistä, Suomen ympäristöviranomaiset joutuvat katsomaan sivusta. Toiseen maahan vaikutuksensa ulottavasta hankkeesta pitäisi toisen maan ympäristöviranomaisilla olla oikeus antaa lausuntonsa Espoon sopimukseksi kutsutun menettelytavan perusteella. Nyt ei voi, koska kaivos käynnistyy vanhan luvan perusteella.

-Pitäisi olla käynnissä yva-menettelyä vastaava lupaprosessi, että Ruotsille tulisi velvoite kysyä mielipidettä Suomesta, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Lasse Tallskog.

Temppelinharjalla Muonion-Tornionjoen suojelemisessa on Rajajokikomissio. Sen tehtävänä on huolehtia Tornionjoen vesistöalueen vesivarojen kestävästä käytöstä ja kalakantojen suojelusta.

Komissionkin keinot ovat vähäiset. Ne riisuttiin sen jälkeen, kun komissio myönsi löperön ympäristöluvan Pajalassa vuosina 2012-2014 kaivostoimintaa harjoittaneelle Northland Resources Ab:lle. Entisestä lupaviranomaisesta tuli lausunnonantaja.

-Jos uuden kaivosyrittäjän osalta ei käynnisty lupamenettelyä, Rajajokikomissio ei voi ottaa kaivoksen ympäristölupa-asiaa käsiteltäväkseen, sanoo komission nykyinen puheenjohtaja Timo Jokelainen.

Pääviraltaan Jokelainen on Lapin ely-keskuksen ympäristöjohtaja.

Hän ei kuitenkaan pidä komission nykytoimintaa turhana. Sen tehtävänä on lisätä molempien maiden viranomaisten yhteistoimintaa.

-Juuri sitä tarvittaisiin nyt, kun on käynnistymässä ja suunnitteilla kaksi kaivosta, joiden molempien ympäristövaikutukset kohdistuvat samaan vesistöön, Jokelainen sanoo.

Molempia koskeva ympäristölainsäädäntö lähtee EU-direktiiveistä. Ympäristölupien ehdoissa ei pitäisi juuri olla laadullisia eroja. Pajalan kaivokselle vuonna 2010 myönnetty ympäristölupa olisi nykyiselle komissiolle Timo Jokelaisen mielestä vaikea tapaus.

Oikaisu 5.2.klo 13.34. Hannukainen Miningin malminlouhinnan määrä on korjattu 6 miljoonaksi tonniksi. Alkuperäisessä jutussa luki 26 miljoonaa tonnia.

Kaivokset tuottaisivat Muonionjokeen valtavat määrät päästöjä

[image orderno=”3″][/image]

Arvio kaivosten päästöistä

Kaunis Iron: Kaivostoiminnan laajuus ja jätevesipäästöt Kaunis Ironin Pajalan Kaunisvaaran kaivoksen osalta perustuvat oletukseen, että kaivos aloittaisi toiminnan samassa laajuudessa kuin Northland Resources Ab sen lopetti.

Hannukainen Mining: Kaivostoiminnan laajuus ja jätevesipäästöt Hannukainen Miningin Kolarin Hannukaisen kaivoksen osalta on kerätty Hannukainen Mining Oy:n ympäristölupahakemuksesta ja Northland Mines Oy:n Hannukaisen kaivoshankkeen yva-selostuksesta.

[image orderno=”4″][/image]

Kaunisvaara
Malminlouhinta voimassa olevan luvan perusteella 20 miljoonaa tonnia vuodessa.
Rikastetuotanto aluksi 2 miljoonaa tonnia, jatkossa 5 miljoonaa tonnia vuodessa.
Jätevesien käsittely perustuu selkeytysaltaisiin, joiden pinta-ala on aivan liian pieni jätevesien määrään verrattuna.
Konkurssiin menneen kaivoksen aikana jätevesiä päästettiin Muonionjokeen myös talvella vastoin yhtiön ilmoitusta.
Selkeytysaltaiden patorakenteet on tehty vastoin ympäristöluvan ehtoja, joten ne muodostavat lisäriskin päästöille Muonionjokeen.
Ympäristöluvassa ei vesistöpäästöjen osalta ole lupaehtoja kiintoainekuormitusta (samentumaa) lukuun ottamatta, joka on 20 mg/l.
Hannukainen
Ympäristölupa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Puutteellisuuksien vuoksi hakemusta on täydennetty useassa eri vaiheessa.
Lupahakemuksesta annetut lausunnot koskevat ainoastaan Hannukaisen päästöjä. Niissä ei arvioida kahden kaivoshankkeen yhteisvaikutuksia.
Malminlouhinta ympäristölupahakemuksen mukaan 6 miljoonaa tonnia vuodessa. Rikastetuotanto 2 miljoonaa tonnia vuodessa.
Virtaama vaikuttaa jätevesien sekoittumiseen
Muonionjoen virtaamassa on kuusinkertainen ero eri vuodenaikojen välillä.
Lapin ely-keskus kirjoittaa Hannukainen Miningin ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa: ”Mikäli alivirtaama-tilanteessa jouduttaisiin juoksuttamaan poikkeuksellisesti vesiä putken maksimivirtaamalla, se olisi noin 10 %:n lisäys Muonionjoen virtaamaan. Tätä voidaan pitää erittäin suurena virtaama-lisäyksenä.”

[image orderno=”5″][/image]

Lähteet:
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, Northland Resources Ab ympäristölupapäätös 20.8.2010
Northland Resources Ab:n ympäristölupahakemus Uumajan käräjäoikeudelle 21.6.2011 täydennyksineen ja ympäristölupaprosessiin liittyvät asiakirjat.
Hannukainen Mining Oy:n (Northland Mines Oy) ympäristövaikutusten arviointiselostus 9.3.2013
Hannukainen Mining Oy:n Hannukaisen kaivoksen ympäristölupahakemus 17.2.2016 ja siitä annetut lausunnot.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat