Uutiset

Ruotsin ja Suomen tunturien sulamisvedet nostavat ennätystulvaa satojen kilometrien päässä Torniossa

Tulvavedet, jotka uhkaavat kastella Tornion kaupallisen keskustan alueen, valuvat satojen kilometrien päästä Ruotsin ja Suomen pohjoisosien tuntureilta.

-Fifty-fifty Tornionjoen ja Muonionjoen syytä. Tällä kertaa suurempi osuus vesistä tulee ehkä Muonionjoen kautta, sanoo Suomen johtava tulvaennustaja Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Suomen länsirajaa pitkin kulkee kaksi suurta jokea. Käsivarren tuntureilta vetensä saava 230 kilometrin mittainen Muonionjoki, joka yhtyy Kolarin pohjoispuolella Tornionjokeen.

Ruotsin ja Norjan raja-alueen tuntureilta alkunsa saa puolestaan yli 500 kilometrin mittainen Tornionjoki. Tuntureilta sulamisvedet virtaavat 70 kilometriä pitkään Torniojärveen, joka on vielä jäässä.

-Tornionjärvi leikkaa jonkin verran tulvaa, mutta se ei ole merkittävä tekijä juuri nyt nousevassa tulvassa. Kun järvi täyttyy, se nostaa toisen tulvahuipun myöhemmin. Tähän tulvaan ne vedet eivät kerkiä, sanoo Vehviläinen.

Huippu parin päivän päässä

Syke mittaa lähes päivittäin vesistöjen virtaamia niin, että Tornionjoellakin voidaan seurata, missä paikoissa virtaamat kasvavat.

Tänään maanantaina Muonionjoessa Muonion tienoilla virtasi vettä noin 1 400 kuutiota sekunnissa. Ruotsin Pajalassa Tornionjoen virtaama puolestaan oli noin 1 200 kuutiota sekunnissa.

Molemmissa virtaamien ennustetaan vielä kasvavan toukokuun 17.–19. päivien tienoille saakka, mutta jäävän reilusti alle mittaushistorian korkeimpien virtaamien. Ne mitattiin vuonna 1968 kesäkuun 10. päivänä.

-Näyttää siltä, että veden nousu Torniossa on jo hidastunut. Voi olla, että ei nousta yli vanhan tulvapenkereen, sanoo Vehviläinen.

Hän huomauttaa, että kyse on mallilaskelmista, joihin sisältyy epävarmuutta.

Tässä keväässä poikkeuksellista onkin se, että Tornionjoen tulvahuippu on paljon normaalia aikaisemmin. Syynä on poikkeuksellisen lämmin jakso.

-Ilman 20 asteen lämpötiloja sulaminen olisi tapahtunut hitaammin. Nyt tulee kaikki kerralla, sekä joen yläosan että alaosan sulamisvedet. Torniossa nopea sulaminen tarkoittaa arviolta puolta metriä korkeampaa vedenpinnan korkeutta, sanoo Vehviläinen.

Kemijoki
suurin

Lapissa on kaksi suurta vesistöaluetta, joihin kerääntyvät vedet pursuavat usein yli äyräidensä.
Suurin on Kemijoen vesistö, johon kertyy kevään sulamamisvesiä sekä Itä-Lapista Kemijoen latvoilta, että Ounasjoen alueelta.
Kemijoessa on voimalaitoksia, joiden tulvaluukkuja avaamalla kevättulvan virtaamia voidaan säädellä. Ounasjoki on luonnontilainen, eikä sen piirissä ole järvialtaita, jotka voisivat ottaa puskurina vastaan tulvavesiä.
Tornionjoen vesistö muodostuu Ruotsin puolelta tulevasta Tornionjoesta sekä Muonionjoesta, joka virtaa pitkin Suomen ja Ruotsin rajaa. Vesistöalueen pinta-alasta on kaksi kolmasosaa Ruotsissa ja yksi kolmasosa Suomessa.
Kumpikin joki on säännöstelemätön ja niiden latvoilla olevat järvet, Torniojärvi ja Kilpisjärvi, eivät suuruudestaan huolimatta toimi tulvapuskureina.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic