Uutiset

Ruotsin kielellä edelleen vahva asema Suomessa - mutta nuorille sillä ei ole merkitystä

Yli 60 prosenttia suomalaisista pitää ruotsin kieltä olennaisena osana yhteiskuntaa. Liki kaikilla mittareilla mitattuna ruotsin asema on vakaa, selviää keskustaliberaalin ajatuspaja e2:n tekemästä kyselystä.

Ilmassa on kuitenkin viitteitä siitä, että kaksikielisyyden kannatuspohja saattaa olla murenemassa.

-Tilanne ei ole huolestuttava, mutta pientä muutosta on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut, sanoo toinen tutkimuksen tekijöistä, tutkija Ville Pitkänen.

-Vanhemmilla kaksikielisyys ja sen kunnioitus vaikuttaa vielä takaraivossa, mutta mitä nuorempiin ikäpolviin mennään, sitä enemmän asenteet muuttuvat. Nuorillakin ruotsin kielelle löytyy tukea, mutta sitä on merkittävästi vähemmän.

Pitkänen arvioi, että taustalla saattaa vaikuttaa luopuminen pakollisesta ruotsin ylioppilaskokeesta vuonna 2005.

-Tai voisiko olla niin, että EU:n myötä kielitaitoa pohditaan ehkä laajemmassa perspektiivissä? hän pohtii.

Ajatuspaja e2:n teettämässä kyselyssä kartoitettiin laajalti suomenkielisten kansalaisten suhtautumista toiseen kotimaiseen. Vastaajia otannassa oli noin 3 150. Tänään tiistaina julkaistut tulokset olivat suurelta osin hyvin perinteisiä.

69 prosenttia suomalaisista haluaisi osata ruotsia paremmin. 58 prosenttia vastaajista voisi ajatella laittavansa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Vain 15 prosenttia suomalaisista ärsyyntyy kuullessaan ruotsia julkisilla paikoilla.

Toisaalta myös suomenruotsalaisiin perinteisesti liitetyt kliseet pitävät pintansa. Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että ruotsinkieliset hyötyvät omista hyvä veli -verkostoistaan. 47 prosenttia vastaajista piti ruotsinkielisiä jossain määrin ylimielisinä.

Suhtautuminen ruotsin kieleen on sitä myönteisempää, mitä enemmän vastaaja on tekemisissä ruotsinkielisten kanssa. Oma kielitaito myös lisää myönteisyyttä ruotsia kohtaan.

Yli kaksi kolmasosaa vastaajista piti yleisellä tasolla tärkeänä, että ruotsinkielisille turvataan palvelut omalla äidinkielellä. Liki puolet oli kuitenkin sitä mieltä, että ruotsinkielisiin palveluihin käytetään liikaa rahaa.

Pitkänen kertoo, että tutkimuksen pontimena toimi viime vuosina käyty julkinen keskustelu ruotsin kielen asemasta. Etenkin perussuomalaisten noustua hallitukseen ruotsin kieli on tuotu aika ajoin poliittiselle asialistalle.

Tutkimuksen mukaan kielikysymys ei kuitenkaan juuri jaa suomalaisia poliittisen taustan mukaan.

-Kaikkien puolueiden kannattajakunnissa suhtautuminen on aika myönteistä, Pitkänen sanoo.

Tutkimuksen perusteella eduskuntapuolueista lähinnä vihreät ja perussuomalaiset erottuvat muista. Vihreiden parissa kielikysymykseen suhtaudutaan jonkin verran muita myönteisemmin. Perussuomalaiset taas nousevat esiin nuivimmin ruotsiin suhtautuvana ryhmänä.

Tutkimuksen perusteella Sinisen tulevaisuuden äänestäjät eivät vastusta ruotsin asemaa yhtä voimakkaasti kuin Perussuomalaiset. Erot ovat kuitenkin pieniä. Vanhojen suurten puolueiden kannattajien asenteissa ei juurikaan löydy eroja.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat