Uutiset

Ruotsin merivoimien komentaja: Yhteistyö Suomen kanssa pian operatiiviseen vaiheeseen

Suomen ja Ruotsin merivoimien yhteinen taisteluosasto toimii erittäin hyvin, ja saavuttaa pian operatiivisen tason, kertoo Ruotsin merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jens Nykvist. Nykvist tapasi puolustusasioista kirjoittavia toimittajia viime viikolla Tukholmassa.

Suomalais-ruotsalaisen taisteluryhmän (SFNTG, Swedish-Finnish Naval Task Group) suunnittelu aloitettiin 2014, ja yhdessä ryhmä on harjoitellut vuodesta 2015 lähtien.

-Tarkoituksenamme on saavuttaa alustava operatiivinen toimintakyky (IOC, initial operational capacity eli se vähimmäistoimintakyky, joka varsinaisiin operaatioihin tarvitaan) vielä tämän vuoden aikana, Nykvist toteaa.

Hänen mukaansa taisteluryhmän evaluaatio on parhaillaan käynnissä. Nykvistin ja Suomen merivoimien komentajan, vara-amiraali Veijo Taipaluksen on tällä viikolla tapaamisessaan tarkoitus keskustella muun muassa taisteluryhmän tulevaisuudesta.

-Tämä kuulostaa siltä, että yhteistyö koskee vain joitakin aluksia, mutta yhteistyö on suurempaa. Kyse on myös esimerkiksi henkilöstöstä, logistiikasta ja miinaraivauksesta, Nykvist selvittää kansainväliselle toimittajajoukolle.

SFNTG:n on tarkoitus saavuttaa lopullinen toimintatasonsa vuonna 2023.

-Yhteistyömme on hyvin läheistä ja toimivaa, Nykvist luonnehtii.

Ruotsin ja Suomen merivoimat tekevät kahdenvälistä yhteistyötä myös muun muassa meritilannekuvaa jakavassa SUCFIS-operaatiossa. Molemmat maat osallistuvat myös laajempiin kansainvälisiin operaatioihin.

Muun muassa sukellusveneitä HMS Halland ja HMS Gotland komentaneen Nykvistin mukaan kiinnostus Itämerta kohtaan ja sen myötä Itämeren sotilaallinen aktiviteetti on viime vuosina lisääntynyt.

-En muista, milloin Itämerellä olisi viimeksi ollut yhtä paljon sota-aluksia kuin syyskuussa, kun meneillään oli kaksi sotaharjoitusta.

Ja kun epävarmuus on kasvanut, kasvaa myös virheiden mahdollisuus. Kaupallinen ja vapaa-ajanliikenne mukaanlukien Itämerellä liikkuu joka hetki noin 2 000 – 4 000 alusta.

Noin 40 prosenttia Venäjän tuonnista kulkee Itämeren kautta.

Ja vaikka Ruotsin merivoimat seuraakin kiinnostuneena venäläisten kollegoidensa toimintaa, Nykvist luonnehtii tilannetta varsin maltillisesti.

-Heidän toimintansa Ruotsia kohtaan ei ole aggressiivista. Venäjä operoi normaalisti omalla alueellaan, me taas normaalisti omallamme. Olemme sangen tottuneita tilanteeseen.

Nykvistin mukaan Itämeressä on edelleen noin 50 000 miinaa, joista pääosa on laskettu mereen maailmansotien aikana. Laivaliikenteelle niistä ei ole juurikaan vaaraa, mutta esimerkiksi tietoliikennekaapeleita tai kaasuputkia merenpohjaan laskettaessa on mahdollista, että eteen osuu edelleen räjähdyskykyinen miina. Niitä voi tarttua myös kalaverkkoihin.

Paraikaa Ruotsin puolustusvoimat on kasvattamassa kylmän sodan jälkeen rapautunutta puolustuskykyään. Merivoimille Saab on rakentamassa kahta uutta sukellusvenettä. Nämä uuden A26-luokan diesel- sekä ulkoisesta ilmasta riippumattomilla Stirling-moottoreilla varustetut veneet tulevat käyttöön ensi vuosikymmenellä.

Samaan aikaan Saabilla on käynnissä kahden nykyisen Gotland-luokan sukellusveneen päivitys (MLU, mid-life upgrade) järjestelmiltään modernimmiksi. Ennen päivityksiä HMS Gotland ja HMS Uppland ehtivät olla palveluksessa noin 15 vuoden ajan. Myös pinta-aluksia ollaan modernisoimassa lähivuosina.

Nämä eivät kuitenkaan sotilaallisesta näkökulmasta katsottuna riitä: Nykvist kertoo, että merivoimat kaipaa uutta kalustoa ensi vuosikymmenen puolivälissä.

-Jää nähtäväksi, mihin valtiontalous pystyy, mutta minä haluan uusia aluksia.

Samoin esimerkiksi Visby-luokan korvettien varustaminen ilmatorjuntaohjuksilla riippuu seuraavan viiden vuoden puolustusbudjeteista.

Suurempia alusluokkia Nykvist ei kuitenkaan merivoimille haikaile.

-Tämä riippuu siitä, missä ja kuinka kauan halutaan olla merellä. Aina voidaan keskustella, tarvitaanko korvetteja vai [suurempia ja painavampia] fregatteja, mutta me taidamme pitäytyä korveteissa.

Asiasanat

Uusimmat