Uutiset

Ruotsin sosiaalidemokraatit vastustavat Natoa, mikä näkyy myös LM-kyselyssä – naapuridemareiden kanta voi vaikuttaa myös Suomeen

Ruotsin valtapuolueelle sosiaalidemokraateille maan Nato-jäsenyys on edelleen musta vaate.

Lännen Media selvitti Riksdagin sosiaalidemokraattiedustajien kantoja puolustusliitto Natoon maan tulevaa vaalikautta silmälläpitäen. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet vastustavat sitä, että Ruotsi hakisi lähivuosina puolustusliiton jäseneksi.

Ruotsissa pidetään tulevana syksynä valtiopäivävaalit, ja osa puolueista on ilmoittanut kannattavansa maan Nato-jäsenyyttä.

Kyselyyn vastanneiden kanta pitää, vaikka Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuisi olennaisesti. Kyselyyn vastasi sähköisesti 26 Riksdagin 113 sosiaalidemokraattisesta edustajasta. Vastausprosentti on 23, mutta silmiinpistävää on vastaajien yksimielisyys.

Omassa vastauksessaan asiaa pui esimerkiksi Riksdagin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kenneth G. Forslund.

-Ruotsilla ja Suomella on hyvin läheinen yhteistyö Naton kanssa, minkä pitää jatkua. Automaatio, joka on Naton 5. artiklassa, ei sovi yhteen sen kanssa, miten Ruotsi käsittelee päätöksiään tuen antamisesta tai vastaanottamisesta, Forslund kirjoittaa.

Jättivätkö Nato-myönteiset vastaamatta?

Yksimielisistä vastauksista huolimatta kysely jättää sen mahdollisuuden, että kantansa ilmaisivat vain Natoa vastustavat kansanedustajat.

Matala vastaaja-aktiivisuus saa Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen myös uskomaan, että ulkomaiselle medialle vastaavan on helpompi vedota puolueen linjaan.

-Herkkyys vastata voi olla pienempi, jos ajattelee puolueen linjaa vastaan, Tiilikainen arvioi Lännen Medialle.

Ruotsin sosiaalidemokraattien virallinen kanta on Nato-kielteinen, ja puolue vahvisti Nato-kantansa viimeksi huhtikuussa 2017 pidetyssä puoluekokouksessaan.

Kyselyyn vastanneista ainoastaan yksi on epävarma sen suhteen, pitäisikö Natoon liittyä, jos turvallisuustilanne muuttuisi merkittävästi.

-Vaikea kysymys. Tämä riippuu siitä, miten tilanne muuttuu. Kyseeseen voi tulla Nato-jäsenyys, jos vaikuttaa siltä, että Euroopan ja koko länsimaisen maailman täytyy pitää yhtä, nimettömästi vastannut Riksdagin edustaja kertoo.

Sosiaalidemokraattien kanta merkittävä

Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen Nato-kantaa on pidetty ratkaisevana sille, mihin länsinaapuri päätyy.

-Isoa muutosta blokkijärjestelmässä on vaikea kuvitella ilman, että se tehtäisiin ilman sosiaalidemokraattien myötävaikutusta, sanoo Tiilikainen.

Ruotsin politiikan perinteisistä valtablokeista toisen, oikeistopuolueista muodostuvan porvariallianssin, kaikki puolueet ovat jo loppuvuodesta 2015 ilmoittaneet kannattavansa maan Nato-jäsenyyttä.

Bensaa Nato-liekkeihin heitti vielä maan maltillisen kokoomuksen eli moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson, kun hän totesi Sälenin turvallisuuskonferenssissa tammikuussa medialle, että Ruotsi on Nato-maa kymmenen vuoden sisällä.

Sosiaalidemokraatit on 113 edustajallaan 349-paikkaisen Riksdagin suurin puolue. Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan, pääministeri Stefan Löfvenin johtama hallitus on pitänyt Nato-jäsenyydestä pidättyvän linjan.

Puolueella on kaiken lisäksi historian painolastia kannettavanaan, mitä tulee Ruotsin puolueettomana pysymiseen. Puolue oli hallitusvastuussa lähes yhteen putkeen 1932–1976, ja myöhemminkin demarit ovat pitäneet hyvin otteensa vallan kahvasta.

UPI:n Tiilikainen toteaa, että puolueettomuus kuuluu Ruotsin kansalliseen poliittiseen identiteettiin eri tavalla kuin Suomessa. Hän arvioi, että liittoutumattomuuden juuret ovat vahvasti sosiaalidemokraattien ideologiassa.

Muutos aiheuttaisi painetta Suomelle

Tiilikainen myös huomauttaa, että Ruotsi on korostanut ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan läheisiä suhteita muihin maihin, erityisesti Yhdysvaltoihin. Ruotsi on, Suomen tavoin, Nato-kielessä edistynyt kumppanivaltio.

-Puolueen parlamenttiedustajat voivat ajatella, että on turha särkeä tätä vahvaa puolueettomuusidentiteettiä, koska liittoutuneisuuden hyötyjä saadaan kahdenvälisten suhteiden kautta, arvioi Tiilikainen.

Ruotsin Nato-hakemus asettaisi Tiilikaisen mielestä Suomelle vahvaa painetta pohtia nykyistä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.

Näin kysyimme

Lännen Media lähetti verkkokyselyn Riksdagin 113:lle sosiaalidemokraattien edustajalle. Kyselyn vastausaika oli 8.2.–20.2. ja sen kieli oli ruotsi.
Kyselyyn vastasi 26 edustajaa. Kyselyyn sai vastata myös nimettömästi.
Kysymykset:
Kannatatteko sitä, että Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä seuraavalla vaalikaudella, jos turvallisuuspoliittinen tilanne säilyy sellaisena kuin se on nyt? (EI: 26)
Pitäisikö Ruotsin hakea Nato-jäsenyyttä seuraavan vaalikauden aikana, jos turvallisuuspoliittinen tilanne ja ilmapiiri olennaisesti kiristyy Itämeren alueella? (EI: 25, En tiedä: 1)
Pitäisikö mielestänne Ruotsin hakea Nato-jäsenyyttä, jos Suomi päättää liittyä Natoon? (Kyllä: 1, Ei: 21, En tiedä: 4)
Uskotteko Ruotsin mahdollisen Nato-jäsenyyden johtavan siihen, että myös Suomi hakisi Naton jäseneksi? (Kyllä: 2, Ei: 4, En tiedä: 20)

Asiasanat

Uusimmat