Uutiset

Ruotsin talous on kärsinyt koronakriisistä yhtä pahasti kuin muiden Pohjoismaiden – "Rajoitustoimet eivät ensisijaisesti ohjaa ihmisten käyttäytymistä, vaan pelko"

Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomistin Sanna Kurrosen mukaan talouskehitys on parasta silloin, kun epidemia pidetään kurissa ja ihmiset uskaltavat liikkua.
Ruotsi otti käyttöön huomattavasti kevyempiä koronaviruksen vastaisia rajoitustoimia kuin muut Pohjoismaat. Huhtikuun lopussa tukholmalaisia muistutettiin kaupungilla turvavälien pitämisestä. Kuva: FREDRIK SANDBERG / EPA
Ruotsi otti käyttöön huomattavasti kevyempiä koronaviruksen vastaisia rajoitustoimia kuin muut Pohjoismaat. Huhtikuun lopussa tukholmalaisia muistutettiin kaupungilla turvavälien pitämisestä. Kuva: FREDRIK SANDBERG / EPA

Ruotsin talous on kärsinyt koronaviruksesta yhtä paljon kuin Norjan, Suomen ja Tanskan, vaikka se ei ottanut käyttöön yhtä merkittäviä rajoitustoimia kuin muut Pohjoismaat.

Asiaa selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ekonomistin Sanna Kurrosen tutkimuksesta Näin talous kehittyy eri Pohjoismaissa – ratkaisevaa on pelon nujertaminen.

Korttimaksuihin perustuvan tiedon mukaan Tanskan ja Norjan taloudet näyttävät toipuvan Ruotsia nopeammin. Tanska ja Norja ottivat käyttöön kriisin aikaisessa vaiheessa tiukkoja rajoitustoimia.

Myös Suomessa, jossa uusien tartuntojen määrä lähti Norjaa ja Tanskaa myöhemmin laskuun, korttimaksut ovat nousseet hitaammin kohti kriisiä edeltänyttä tasoa.

– Olen yllättynyt siitä, ettei Ruotsi pärjännyt kriisin alkuvaiheessa paremmin, vaikka tiukkoja rajoitustoimia ei asetettu oikeastaan lainkaan. Se voi johtua siitä, että viennin isku oli Ruotsille niin kova. Ruotsissa esimerkiksi autoteollisuuden rooli on suurempi kuin Suomessa, Kurronen sanoo.

Erityisesti hyvätuloiset pysyvät kotona epidemian aikana

Kun rajoitustoimet maaliskuun puolivälissä aloitettiin, suomalaisten kulutus romahti korttimaksutietojen perusteella välittömästi noin 25 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ruotsissa sen sijaan ensimmäisen noin 15 prosentin pudotuksen jälkeen loiva luisu jatkui ja aallonpohja saavutettiin korttimaksutietojen mukaan vasta huhtikuun puolivälissä.

EVAn tiedotteen mukaan Ruotsissa kuluttajien pahin huoli näyttää korttimaksutietojen perusteella heränneen muita maita myöhemmin. Tutkimuksessa selviää, että Ruotsin lievemmät rajoitustoimet auttoivat palvelusektoria epidemian alussa, mutta tartuntatilanteen pahennuttua kuluttajat jäivät kotiin.

Tanskassa korttimaksut olivat jo kesäkuun alussa edellisvuotta korkeammalla. Nopea, voimakas ja lyhyt talouden sulku näyttää toimineen sekä epidemian hillitsemisessä että talousvaurioiden lieventämisessä.

– Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että rajoitustoimet eivät ensisijaisesti ohjaa ihmisten käyttäytymistä, vaan pelko. Esimerkiksi Yhdysvalloissa taloutta epidemian jyllätessä avanneet osavaltiot eivät näytä onnistuneen piristämään taloutta, Kurronen sanoo tiedotteessa.

Kurrosen mukaan erityisesti hyvätuloiset ihmiset pysyvät kotona vaikean epidemiatilanteen aikana. Yhdysvalloissa ihmisten kuluttamista epidemian aikana on tutkittu muun muassa alueittain postinumeroiden perusteella.

– Näissä tutkimuksissa on selvinnyt, että hyvätuloisissa kaupunginosissa kulutus ei lähde liikkeelle, kun tartuntoja on paljon.

Terveys ja talous liittyvät oleellisesti toisiinsa

Kurronen toteutti tutkimuksen vertailemalla korttimaksuja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tulokset ovat suuntaa-antavia, koska niissä ei ole mukana esimerkiksi käteisen käyttöä ja suurempia investointeja, kuten autohankintoja.

Lopullinen selvyys eri maiden toimien taloudellisista vaikutuksista saadaan Kurrosen mukaan vasta parin vuoden kuluttua tai sitten, kun pandemia on takana.

Ekonomisti korostaa, että talouden toipumisen kannalta pelkkä kotimaisen kulutuksen elpyminen ei riitä, vaan vientivetoisten talouksien elpyminen edellyttää viruksen saamista kuriin muuallakin maailmassa.

Tutkimus osoittaa, että ihmisten terveys ja talous liittyvät kriisitilanteessa oleellisesti toisiinsa.

– Kun epidemia pidetään kurissa niin, että ihmiset uskaltavat liikkua, talouskehitys on paras mahdollinen.

Uusimmat

Näkoislehti

10.8.2020

Fingerpori

comic