Ruoka ja alkoholittomat juomat ovat Suomessa 20 prosenttia EU:n keskitasoa kalliimpia. Näin kertoo viime vuonna tehty hintavertailu.
– Suurin syy on meidän verotus. Meillä pelkästään arvonlisävero ruuassa on 14 prosenttia, kun se on niin sanotuissa vanhoissa EU-maissa keskimäärin 5,5 prosenttia, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo ja näkee, että Suomen hintatasoon vaikuttava verotus on muutenkin aika raakaa.
Hintataso lähti viime vuonna nousuun, mutta sitä ennen se laski lähes neljä vuotta. Ruuan hintaa laskivat kauppaketjujen kova kilpailu ja Venäjälle viennin tökkääminen pakotteisiin, mikä synnytti markkinoille hintoja tiputtavaa ylitarjontaa. Lisäksi palkkakierrokset olivat varsin maltillisia.
– Se oli hyvin poikkeuksellista koko Euroopassa, että ruuan hinta laski näin pitkään.
Luoto arvio, että hintatason käänsivät nousuun pitkä halpenemisjakson aikana kertyneet korotuspaineet.
– Ja kyllähän meillä itse asiassa palkat nousivat viime vuonna, hän lisää.
Luodon mukaan Suomessa piisaa hintoja puristavaa kilpailua.
– Kyllähän kilpailu on Suomen päivittäistavarakaupassa äärimmäisen kovaa, josta kertoo se, aika moni peluri on pudonnut pois.
Luodon mielestä ruuan hinnan halventaminen onkin pitkälti verotuskysymys.
– Se on suurin tekijä, mikä vaikuttaa. Kun tässä on uutta hallitusohjelmaa lukenut, niin pikemminkin päinvastaiseen suuntaan taitavat olla asiat menossa, hän toteaa ja jatkaa, että arvonlisäveroon ei ole nyt onneksi kirjattu mitään, mutta kyse muiden verojen aiheuttamista paineista.
EU:n keskitason havittelu edellyttäisi Luodon mielestä laajaa yhteiskunnallista muutosta.
– Jos keskiarvoon halutaan, niin sitten pitää katsoa yhteiskunnan rakennetta laajasti. Kyllähän Suomessa verotetaan hyvin monen hyödykkeen hankinnasta kovemmin kuin EU:ssa keskimäärin, mutta sitten meillä on hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Julkista terveydenhoitoa, ilmaista koulutusta ja hyvin paljon asioita, joita rahoitetaan verovaroilla.
Luoto nostattaa seikkaa, joka voi helpottaa Suomen hintatasoa huokailevien oloa.
– Semmoinen iloinen uutinen suomalaisille, että Suomessa on kuitenkin Pohjoismaiden halvin ruoka ihan absoluuttisesti, kun katsotaan kuluttajahintaa.
Hintavertailun mukaan Pohjoismaista Norja ja Islanti nousevat ruuan ja alkoholittomien juomien osalta kalleimmiksi, noin 50–60 prosenttia yli EU-keskiarvon. Ruotsi, Suomi ja Tanska ovat huokeampia ylittäen EU-keskiarvon noin 20–30 prosentilla.
Alkoholijuomissa Suomi ja Irlanti ovat EU:n kalleimmat maat, sillä niiden hinnat ovat noin 80 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat. Erilaisten verotuskäytäntöjen vuoksi erot ovat maiden kesken erittäin suuret.
Tupakkatuotteiden hinta on Suomessa 17 prosenttia yli EU-keskiarvon. Myös tupakan verotus vaihtelee suuresti.
Vertailun hintatiedot perustuvat EU-tilastoviranomaisen Eurostatin koordinoimaan hintavertailuohjelmaan. FL-LM
Hintavertailu
Vuonna 2018 tehdyn hintavertailun (Eurostat) mukaan ruuan ja alkoholittomien juomien kuluttajahinnat ovat Suomessa 20 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella.
EU:n sisällä kallein hintataso on Tanskassa, jossa ruokakorin hinta ylittää keskiarvon 30 prosentilla.
Huokein EU-maa on Romania, jossa hintataso jää noin 35 prosenttia EU-keskiarvosta.
Mikäli tarkastellaan ainoastaan euroa käyttäviä maita, Suomen kanssa samaan kastiin (noin 20 prosenttia yli EU-keskiarvon) kuuluvat Itävalta, Luxemburg, Irlanti ja Ranska.
Kun tarkastellaan koko Euroopan aluetta mukaan lukien EFTA-maat ja Balkanin alue, kalleinta on Norjassa ja Sveitsissä (noin 60 prosenttia yli EU-keskiarvon). Edullisimmin selviää Puolassa, Romaniassa ja Pohjois-Makedoniassa.
Alkoholijuomissa Suomi ja Irlanti ovat EU:n kalleimmat maat (noin 80 prosenttia yli EU:n keskiarvon). Halvinta on Bulgariassa ja Romaniassa.
