Uutiset

Saabin hävittäjätarjous Suomelle sisältää kahta eri mallia: 52 yksipaikkaista ja 12 kaksipaikkaista Gripeniä – ”Suunniteltu tappamaan Suhoit”

Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin mukaan Suomen hävittäjävalinta ei vaikuta maiden väliseen tärkeään puolustusyhteistyöhön tai sen syventämiseen. Ruotsi sanoo sekä Nato-jäsenyydelle että eurooppalaiselle armeijalle ”ei”.
Saabin Suomen Gripen-kampanjan johtaja Magnus Skogberg yhtiön pääkonttorilla Tukholmassa keskiviikkona. Kuva: Arto Fröjd

Hävittäjävalmistaja Saabin tarjouskilpailuvastaus Suomelle on rakennettu niin, että Suomi saisi 64 Gripen-lentokonetta. Kyseessä olisi kuitenkin kaksi eri konetyyppiä. Näistä 52 olisi yksipaikkaisia Gripen E -versioita ja 12 kaksipaikkaisia Gripen F -versioita.

Kaksipaikkaisia voisi käyttää koulutuskoneina, mutta niillä on roolinsa myös kriisitilanteessa. Kaksipaikkainen Gripen soveltuu erityistehtäviin, kuten muun muassa tiedusteluun ja elektroniseen sodankäyntiin. Toisella istuimella voi istua esimerkiksi tiedustelu- tai elektronisen sodankäynnin upseeri.

– Asiakas esittelee sotaskenaariot, ja he haluavat meiltä ratkaisut. Tämä on meidän ratkaisumme Suomelle, sanoo Saabin Suomen Gripen-kampanjan johtaja Magnus Skogberg yhtiön pääkonttorilla Tukholmassa keskiviikkona.

Lännen Media vierailee Ruotsissa Saabin kutsumana, mutta omalla kustannuksellaan.

Hävittäjät voitaisiin koota ja huoltaa Suomessa

Suomi ei ollut erikseen eritellyt kahden konemallin tarvetta. Saabin mukaan kaksipaikkaiset Gripenit ovat kappalehinnaltaan hieman kalliimmat kuin yksipaikkaiset, mutta ero ei ole merkittävä. Lisäkustannukset tulevat ylimääräisistä istuimesta ja näytöistä.

Yhtiö tarjoaa laajaa teollista yhteistyötä, jossa hävittäjät voitaisiin koota ja huoltaa Suomessa. Hävittäjien ylläpitoon liittyvistä tehtävistä 80–90 prosenttia voitaisiin tehdä Suomessa.

Koneen ja siihen liittyvien oheispalveluiden ja varusteiden hankintahinta asettuisi 7–10 miljardin euron haarukkaan. Saab laskee kuitenkin elinkaarikustannusten olevan matalat, ja käyttökulut vuodesta 2030 eteenpäin voitaisiin rahoittaa puolustusbudjetista.

Yhtiö tarjoaa ylitystä 30 prosentin teollisen yhteistyön minimivaatimukseen.

– Puhumme todennäköisesti enemmästä, sanoo Saabin toimitusjohtaja Håkan Buskhe.

Suomen tilausta voitaisiin myös tarpeen mukaan skaalata, jos Suomen eduskunta pienentää tilattavien hävittäjien määrää. Tuotannossa on Saabilla pelivaraa.

Ilmaan takaisin jopa 10 minuutissa

Gripenin vahvuuksia ovat Saabin mukaan sopivuus pohjoisiin olosuhteisiin ja nopea kääntöaika maantietukikohdissa varusmiesten huoltamina. Ilmaan pääsee takaisin jopa kymmenessä minuutissa.

Hävittäjässä on elektronisen sodankäynnin kyky, eli se pystyy häiritsemään vastustajien tutkia. Koneessa on markkinoiden tämän hetken kehittynein ilmataisteluohjus Meteor.

Koneen kyvyt on suunniteltu venäläisiä hävittäjiä vastaan. Siten Ruotsissa lasketaan saatavan taktista etua taistelussa. Venäjä ei kuitenkaan voi valmistautua vain Ruotsia vastaan.

– Ruotsin ilmavoimat harjoittelee samaa Venäjän uhkaa vastaan. Gripen E on suunniteltu tappamaan Suhoit, sanoo Ruotsin ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Mats Helgesson.

Toistaiseksi koneella on kuitenkin verrattain vähän käyttökokemusta ja lentotunteja, eli sen valmius Suomen hävittäjäkilpailun aikaan on epäselvä.

Hultqvist: Ruotsilla ei ole tarkoitusta liittyä Natoon

Sekä sotilasjohto että sosiaalidemokraattinen puolustusministeri Peter Hultqvist painottavat, ettei Suomen hävittäjävalinnalla ole vaikutusta maiden syvenevään sotilaalliseen yhteistyöhön.

– Suomi on kaiken kaikkiaan lähin kumppanimme. Meillä ei ole tarkoitusta liittyä Natoon, Hultqvist sanoo.

Hultqvist myös painottaa, ettei Ruotsi halua eurooppalaista armeijaa: se rooli kuuluu Natolle, jonka kanssa Ruotsi on Suomen tavoin laajennettujen mahdollisuuksien kumppani, mutta ei jäsen.

Eurooppa-kysymyksessä Ruotsin kanta eroaa Suomen näkemyksestä. Presidentti Sauli Niinistö haluaa laajentaa eurooppalaista puolustusta.

Nykyään Suomen ja Ruotsin ilmavoimat harjoittelevat säännöllisesti Hornetien ja Gripenien kesken.

Brasilia tilasi 36 lentokonetta

Tähän mennessä Gripenin E/F-version ovat tilanneet Ruotsi ja Brasilia. Ruotsi tilasi 60 lentokonetta ja pyrkii pitämään ilmavoimissaan 60 vanhempaa nykyisin käytössä olevaa Gripenin C/D-versiota.

Brasilia tilasi 36 lentokonetta. Heillä on tarve tilata kaksi lisäerää eli 72 hävittäjää, mutta tilausta ei ole vielä tehty. Suomen lisäksi Saab osallistuu myös Sveitsin, Kanadan ja Intian hävittäjätarjouskilpailuun.

Ruotsalainen Saab on yksi viidestä Suomen hävittäjähankinnan tarjouskilpailuun osallistuvasta yhtiöstä. Muut ovat Boeing ja Lockheed Martin Yhdysvalloista, Dassault Ranskasta sekä Eurofighterin yhteisyritys Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Espanjasta.

Uusimmat