Uutiset

Saako vakuutuslääkäreitä tavata?

Vakuutuslääkärit on kaiketi yksi vihatuimmista ammattikunnista. Keskustelupalstojen ja kahvilaparlamenttien tarinoissa roiston roolin saa usein tämä näkymätön olento, joka epää korvaukset ja eläkkeet pelkkien papereiden perusteella, potilasta näkemättä ja kuulematta.

Mistä kielteinen kuva johtuu, ja onko ihmisten epäluulolla katetta? Selvitimme vakuutuslääkäreitä koskevia väitteitä ja sitä, miksi järjestelmä on sellainen kuin on.

Miksi potilaat eivät saa tavata vakuutuslääkäreitä?

Vakuutusyhtiöillä ja Kelalla on noin 300–400 vakuutuslääkäriä, joista valtaosa on sivutoimisia.

Asiakkaiden ja vakuutuslääkärien tapaamisia ei ole kielletty. Niitä ei kuitenkaan käytännössä koskaan järjestetä, koska koko järjestelmä nojaa jakoon, jossa hoitavat lääkärit parantavat potilaan vaivoja ja antavat lausuntoja ja vakuutuslääkärit arvioivat lausuntojen perusteella, täyttyvätkö korvausten tai työkyvyttömyyseläkkeiden kriteerit.

Miksi järjestelmä on tällainen?

Kyse on tasapuolisuudesta kaikkia vakuutettuja kohtaan.

Järjestelmä lähtee siitä, että hoitosuhteeseen liittyviä tunne- tai muita siteitä ei sotketa vakuutuspäätökseen. Järjestelmä on samantyyppinen kaikkialla Euroopassa.

Jos korvauspäätös olisi hoitavan lääkärin kannasta kiinni, potilas voisi periaatteessa vaihtaa lääkäriä niin kauan, että pääsisi haluamaansa lopputulokseen.

Säästävätkö vakuutusyhtiöt kielteisillä päätöksillä rahaa?

Eivät suoranaisesti. Jos korvauksia maksettaisiin enemmän, kaikkien vakuutettujen vakuutusmaksuja täytyisi nostaa.

Jos esimerkiksi kaikki nykyiset työkyvyttömyyseläkehakemukset hyväksyttäisiin, työeläkemaksuja pitäisi nostaa 1,8 prosenttiyksiköllä. Keskivertopalkansaajan lisälasku olisi 720 euroa vuodessa.

Päättääkö vakuutuslääkäri yksin korvauksista, ja onko päätös lopullinen?

Etuus- ja korvauspäätökset tehdään yleensä vakuutuslääkärin sekä kuntoutus- ja lakiasiantuntijoiden yhteistyönä. Kielteisestä päätöksestä voi valittaa maksutta eteenpäin tai tehdä uuden hakemuksen.

Auttaako valittaminen?

Vuosittain 20 000 ihmistä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle ja yli 40 000 saa korvausta tai eläkettä tapaturman tai liikennevahingon takia. Toissa vuonna työeläkeasioiden hakemuksista hyväksyttiin 72 prosenttia ja valituksista 11 prosenttia muuttui hakijan eduksi muutoksenhakulautakunnassa. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa vastaavat prosentit olivat 94 ja 12. Vakuutusoikeuteen edenneistä työeläkeasioista muuttui joka viides ja tapaturma-asioista joka kymmenes.

Onko järjestelmään vireillä luottamusta parantavia toimia?

Viime vuosina huomiota on kohdistettu hoitavien lääkäreiden lausuntoihin, jotta ne olisivat lääkäreiden kiireistä huolimatta mahdollisimman perusteellisia, kattavia ja selkeästi muotoiltuja. Järjestelmää on myös hieman uudistettu neljä vuotta sitten toimineen STM:n työryhmän esitysten pohjalta. Vakuutusalan mukaan neuvottelukunnan perustaminen olisi paikallaan järjestelmän kehittämiseksi.

Eduskunnalle jätetyissä lakialoitteissa esitetään, että vakuutuslääkäreiden tulisi vahvistaa lausuntonsa sanoilla “minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”. Jari Ronkaisen (ps.) aloitteessa ehdotetaan lisäksi, että vakuutusyhtiön pitäisi esittää “uskottava” lääketieteellinen näyttö, kun se on vakuutusoikeudessa eri mieltä hakijan kanssa. Mitä merkitystä muutoksilla olisi?

Ensimmäisellä muutoksella olisi enintään symbolista merkitystä. Toinen ehdotus on ongelmallinen jo siksi, että esimerkiksi työkyky on juridinen eikä lääketieteellinen käsite. Korvauskiistoissa ei ole useinkaan vastakkain vain yhden hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin sana, vaan esimerkiksi eläkeyhtiöihin lähetettyihin eläkehakemuksiin liitetään keskimäärin viisi lääkärilausuntoa.

Juttuun on haastateltu Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtajaa Janne Leinosta ja Kevan toimitusjohtajaa Timo Kietäväistä. Vastauksissa on lisäksi hyödynnetty Finanssialan aineistoa.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat