Uutiset

Saaliskaloja popsivat hylkeet uhkaavat rannikkokalastusta – luonnonsuojelijat kehittäisivät parempia pyydyksiä

Hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista on tullut Itämeren rannikkokalastajille niin iso riesa, että moni on lyönyt hanskat tiskiin pelkästään sen takia. Näin sanoo Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, jonka mukaan hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot ovat tällä hetkellä suurin uhka kaupalliselle rannikkokalastukselle.

Kalatalouden keskusliiton mukaan hylkeet aiheuttavat merikalastajille vuosittain noin puolen miljoonan euron taloudelliset tappiot.

-Tämä on ehdoton minimiarvio, josta jää kokonaan huomiotta esimerkiksi hylkeiden repimistä pyydyksistä karanneet kalat ja hylkeiden aiheuttama kalojen karkottuminen pyydysten läheisyydestä, Karttunen sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tuorein saalisvahinkoarvio on vuodelta 2016, ja sen mukaan hylkeiden vahingoittaman saaliin arvo olisi markkinoille päästessään ollut 430 000 euroa. Yliaktuaari Pirkko Söderkultalahden mukaan todellisia vahinkomääriä on kuitenkin vaikea arvioida.

“Hylje on niin söpö”

Verkkokalastuksesta on tullut monin paikoin hylkeiden takia mahdotonta, sanoo Vesa Karttunen. Verkkojen tilalla voidaan käyttää hylkeenkestäviä rysiä, mutta niistäkin hylkeet onnistuvat usein vahingoittamaan kaloja.

Karttusen mielestä tehokkain keinoa puuttua ongelmaan on lisätä metsästystä. Se taas ei toteudu pelkästään lupakiintiöitä kasvattamalla, sillä nykyisistäkin kiintiöistä käytetään vain osa.

-Metsästysaikoja pitäisi pidentää ja suojelualueille myöntää poikkeuslupia. Nyt monet suotuisat metsästyspaikat on rauhoitettu.

Metsästyksen lisääminen ei ole ihan helppoa, sillä vaativan lajin taitajat ovat käyneet vähiin. Lisäksi metsästysintoa vähentää se, että EU kieltää hyljetuotteiden kaupallisen hyödyntämisen. Karttusen mielestä kielto on järjetön eikä perustu faktoihin vaan tunteeseen.

-Hylje on niin söpö, ettei sitä haluta metsästää.

Ilmastonmuutos uhkana

Suomenluonnonsuojeluliiton erityisasiantuntijan Tapani Veistolan mukaan metsästyksen lisääminen ei ole oikea ratkaisu saalisvahinko-ongelmaan.

-Paljon kestävämpi keino on kehittää pyydyksiä ja hyljekarkottimia. Metsästystä taas pitäisi kohdentaa ongelmayksilöihin, jotka ovat yleensä vanhoja ja viisaita uroksia, Veistola sanoo.

Veistolan mukaan on vaarallista lähteä tietoisesti pienentämään hyljekantoja, jotka on saatu suojelun avulla nousemaan 1960- ja 1970-lukujen taitteessa tapahtuneen romahduksen jälkeen. Etenkin itämerennorpalle ilmastonmuutoksen eteneminen voi olla kohtalokasta, jos jäät vähenevät ja se joutuu pesimään yhä useammin maissa.

Tällä hetkellä sekä harmaahyljekanta Itämerellä että norppakanta Perämerellä voivat hyvin. Sen sijaan Itämeren eteläisempien merialueiden pienet norppapopulaatiot ovat jopa vaarassa kadota.

Vuoden 2017 laskennoissa Itämeren luodoilla nähtiin reilut 30 000 harmaahyljettä, joista Suomen vesialueilla oli noin 9 700. Perämeren norppalaskennoissa yksilömääräksi saatiin runsaat 13 600 norppaa. Todellisen norppamäärän arvioidaan olevan huomattavasti suurempi, noin 20 000 yksilöä.

[image orderno=”2″][/image]

Hyljekannat

Suomen merialueilla elää kaksi hyljelajia: harmaahylje eli halli ja itämerennorppa.
Harmaahylkeiden laskentakanta Itämerellä on noin 30 000 yksilöä, joista Suomen vesialueilla elää noin 9 700. Suomen hallikanta ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen.
Itämerennorppia on arviolta 20 000, joista valtaosa elää Perämerellä. Kanta kasvaa noin viisi prosenttia vuodessa.
Hallin metsästyskiintiö metsästysvuodelle 2017–2018 on 1050 yksilöä.
Itämerennorpalle myönnetään kuluvalla kaudella enintään 300 pyyntilupaa.
Suomen riistakeskus päivittää parhaillaan Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaa.
Vahingonkorvaukset
Kalastajille maksetaan hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista korvausta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Korvausta voi saada 15 prosenttia saaliin arvosta, kuitenkin enintään 7 000 euroa.

Asiasanat

Uusimmat