Uutiset

Saarikko: Hallitus antaa pikaisesti lisää rahaa valvontaan, lakiuudistuksen valmistelu seuraavalle hallitukselle alkaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi, että hallitus aloittaa valmistelun vanhuspalvelulain uudistamiseksi. Linjaukset tehdään hallitusneuvottelujen yhteydessä, ei tämän eduskunnan aikana.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi välikysymykseen vanhusten hoidon tilasta. Kuva: Joel Maisalmi

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) vastasi keskiviikkona opposition välikysymykseen vanhusten hoidon tilasta.

Saarikon mukaan laiminlyönnit vanhusten hoidossa ovat olleet mahdollisia, koska on oletettu jokaisen, myös kuntien, tekevän oman työnsä lakien ja ohjeiden mukaisesti.

– Olemme luottaneet, että palveluntuottajien – yksityisen ja julkisen – omavalvonta toimii. Olemme tilanteessa, jossa tavallisesta poiketen jotkut valvontakohteet eivät ole riittävästi ja systemaattisesti reagoineet valvontaviranomaisten arvioihin ja ohjaukseen. Vaadittujen muutosten sijaan hoivapalveluissa toiminta on jatkunut tavalla, joka ei ansaitse arvostustamme. Emme anna sijaa yhteiskunnassamme ahneudelle tai välinpitämättömyydelle.

Saarikko muistutti, että ikäihmisten oikeuksien vahvistamiseen on eduskunta myöntänyt 250 000 euron lisämäärärahan, jolla on juuri palkattu lisää kaksi vanhusten oikeuksien asiantuntijaa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan.

Sen lisäksi hallitus valmistautuu Saarikon mukaan tuomaan eduskunnalle pikaisella aikataululla lisätalousarvioesityksen lisäresursseista valvontaviranomaisille.

Lisää työntekijöitä ja rahaa

Saarikko kiisti, että vanhuspalvelulain muutokset vuonna 2017 olisivat olleet heikennyksiä.

– Käytännössä kunnille annettiin tuolloin mahdollisuus määritellä ikäihmisten palveluiden järjestämiseen tarvitsemansa erityisasiantuntemus tarpeiden mukaisesti.

Lakiesitystä sitovasta hoitajamitoituksesta hallitus ei enää tuo tällä vaalikaudella eduskuntaan, mutta valmistelu vanhuspalvelulain uudistamiseksi alkaa.

Saarikko kertasi mitä mitoitusvaatimuksen asettaminen 0,7:ään hoitajaan yhtä asiakasta kohden merkitsee. Se on arviolta 4200 uutta työntekijää ja lisää ympärivuorokautisen hoidon menoja arviolta 200 miljoonalla eurolla välittömästi sekä väestön vanhetessa vielä lisää.

– Tällaista määrää osaavaa henkilöstöä ei ole työmarkkinoilla odottamassa, ja lisäksi suuri määrä lähihoitajia ja sairaanhoitajia on eläköitymässä tulevina vuosina.

Saarikko muistutti myös, että vanhustenhoidossa ei saada joutua tilanteeseen, jossa kotihoidosta joudutaan siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoitoon, koska se ajaisi kotihoidon palvelut ongelmiin.

Saarikko muistutti, että sote-uudistus antaa lisää mahdollisuuksia ongelmien ratkomiseen.

– Keskeisintä on vahva palveluiden järjestäjä maakunta, joka pystyy huolehtimaan pieniä kuntia huomattavasti paremmin järjestämisvastuustaan, palvelujen ohjauksesta ja kilpailuttamisesta sekä tuottajien valvonnasta.

 

Kaupallinen yhteistyö