Uutiset

Säästäminen alkaa senteistä – Lue asiantuntijoiden seitsemän vinkkiä, miten sinustakin tulee arjen mikrosäästäjä

Suomalaiset puhuvat säästämisestä ja rahasta entistä enemmän. Siitä huolimatta kotitalouksien säästämisaste on matala. Tämä johtuu muun muassa alhaisista koroista ja vahvasta luotosta omaan talouteen.
Suomalaisten säästämisaste on tullut vauhdilla alas 1990-luvun huippuvuosista. Välillä säästämisaste on mennyt negatiiviseksi. Silloin kotitaloudet kuluttavat enemmän kuin, mitä heille tulee rahaa.
Suomalaisten säästämisaste on tullut vauhdilla alas 1990-luvun huippuvuosista. Välillä säästämisaste on mennyt negatiiviseksi. Silloin kotitaloudet kuluttavat enemmän kuin, mitä heille tulee rahaa.

1. Tunne oma taloutesi. Säästäminen lähtee liikkeelle siitä, että tietää, miten paljon tilille tulee rahaa ja minne se menee.

Kun oma rahaliikenne on hallussa, silloin on helpompi suunnitella sitä, miten euroja jäisi myös säästöön.

– Säästämisen ensimmäinen lähtökohta on se, että seuraa omia tulojaan ja menojaan. Vasta siinä vaiheessa näkee selvästi, löytyykö menoista yllättäviä rahareikiä, joista voisi tinkiä, sanoo Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisen Rahat riittää -hankkeen palvelumuotoilija Sanna Apajalahti.

Apajalahti puhuu mikrosäästämisestä. Siinä ei ole kysymys sijoittamisesta tai sellaisesta vaurastumisesta, joka vaatisi jo jonkin verran aiempia säästöjä tai vahvaa talousosaamista. Termi itsessään on uusi, mutta sen takana on vanha ja yksinkertainen idea: sentti on miljoonan alku.

– Vaikka alkuun voi tuntua, ettei pienistä summista kerry säästöjä, tiukan paikan tullen jo muutamalla satasella on iso merkitys. Siksi suosittelen aloittamaan pienillä summilla ja asettamaan itselleen realistisen tavoitteen, hän sanoo.

2. Säästä kykyjesi mukaan. Mikrosäästämisen ajatus lähtee siitä, että säästämiseen ei tarvita tähtitieteellisiä tuloja. Kukin säästää oman tilanteensa ja kykyjensä mukaan.

Arkista säästämistä on jo se, että laittaa pullonpalautuksesta tai vanhojen tavaroiden myynnistä saadut eurot talteen.

– Arjessa voi miettiä onko jotain sellaista, mistä vielä voi säästää tai onko mahdollista saada lisätuloja esimerkiksi sivutöitä tekemällä, Apajalahti sanoo.

3. Laita pankkikortti säästämään puolestasi. Useilla pankkiryhmillä on käytössä niin sanottu e-possutoiminto. Sen avulla jokaisen korttiostoksen yhteydessä siirtyy pieni summa säästötilille. Säästöön menevän summan suuruuden voi säätää itse.

– Korttiostosten yhteydessä säästäminen tapahtuu kuin huomaamatta. Siksi niitä kannattaa kokeilla, Apajalahti sanoo.

Korttimaksuihin yhdistetyt säästömuodot ovat yksi esimerkki säästöpalveluista, joita pankit ovat tuoneet markkinoille.

Erilaisten säästämismuotojen runsaudesta huolimatta moni ajattelee, ettei niin pienellä säästämisellä ole merkitystä.

– Oma havaintoni on, että osa ihmisistä kokee, ettei jatkuva säästäminen ole niin tarpeellista. Ajatellaan, että yksi satanen kuukaudessa ei paljon muuta tilannetta. Sitten tietenkin on se ryhmä, jilla ei kerta kaikkiaan ole mahdollista säästää, vaikka halua olisi, sanoo OP-ryhmän vähittäispankkitoiminnan varallisuudenhoitoasiakkaiden vastaava johtaja Kai Kalajainen.

4. Säästä elämäntilanteen mukaan. Apajalahti korostaa sitä, että säästämisessäkin pitää mennä oman elämäntilanteen mukaan.

Jos taloustilanne on tiukka, silloin tärkeintä on huolehtia siitä, että elää sen hetkisen tulojen mukaan. Stressiä säästämisestä ei pidä ottaa, ja jos talousasiat alkavat mennä solmuun, apua kannattaa hakea hyvissä ajoin.

– Tällaisessa elämäntilanteessa tärkein neuvo on, ettei käytä enempää kuin tienaa. Samalla voi ajatella, että säästää sitten kun se on mahdollista. Tiukkaa taloustilannetta ei tarvitse hävetä, eikä sitä, ettei juuri sinä hetkenä pysty säästämään.

5. Opettele talouden perusasioita. OP-ryhmän Kai Kalajaisen mukaan suomalaisten säästämismotivaatiota voitaisiin edistää konkreettisella taloustaitojen opetuksella. Se pitäisi sisällyttää paitsi kotikasvatukseen, myös koulujen opetussuunnitelmiin.

– Se, että tunnemme maailman talousjärjestelmät, ei vie suomalaisten taloustaitoja eteenpäin, eikä motivoi oman talouden suunnitteluun. Koulujen talousopetuksen pitäisi olla konkreettista. Sen pitäisi antaa tietoja ja taitoja, joilla pärjää omassa arjessaan, Kalajainen sanoo.

6. Säästä hyvien ja huonojen päivien varalle. Suomalaiset ovat tottuneet säästämään pahan päivän varalle. Virallisempien talousneuvojen mukaan tilillä olisi hyvä olla kolmen kuukauden tuloja vastaava puskurirahasto, joka auttaa yllättävissä tilanteissa.

Kalajainen haluaisi kääntää ajatuksen toisin päin. Hänen mukaansa säästämistä ja omaa taloutta voi ajatella myös ylösalaisin: jos säästäisikin hyvien päivien varalle.

Ajatus hyvistä päivistä lisäisi kiinnostusta pohtia, mihin tai milloin raha kannattaa käyttää.

– Kun työkalut oman talouden suunnitteluun ovat kunnossa, silloin voi pohtia, kannattaako ensin säästää ja ostaa kalliit muotikengät vasta sitten, hän sanoo.

7. Jos et säästä itselle, säästä lapselle. Säästämisessä ja varsinkin mikrosäästämisessä katse kannattaa pitää tulevaisuudessa. Ottaa oman aikansa, että pienet eurot muuttuvat sadoiksi tai tuhansiksi euroksi.

Jos omassa elämässä satasen kuukausisäästöt eivät tunnu tarpeellisilta, säästämistä voi ajatella sukupolvikysymyksenä.

– Itse tuon mielelläni esille sitä, että jospa isovanhemmat voisivat säästää rahaa lapsenlapsilleen. Pienillä säästösummilla ei ehkä ole merkitystä heidän omaan elämäänsä, mutta heidän lapsenlapsilleen sillä on jo iso merkitys, hän sanoo.

Kaikki, mikä tulee, myös menee. Virallisten tilastojen valossa kotitalouksien säästämisaste on matala.

Vuonna 2018 säästöaste oli 0,6 prosenttia. Vuosina 2016–2017 säästöaste kääntyi negatiiviseksi eli menot ylittävät tulot.

– Kun kotitalouksien säästämisaste on nolla se tarkoittaa sitä, että kotitaloudet kuluttavat yhtä paljon kuin niille tulee rahaa. Kun säästämisaste on miinuksella, silloin rahaa kulutetaan enemmän kuin sitä tulee, pääekonomisti Juhana Brotherus Hypoteekkiyhdistyksestä sanoo.

Brotheruksen mukaan alhainen säästämisaste kertoo kansakunnan ikääntymisestä. Kun aiemmat sukupolvet saivat säästettyä rahaa tulevaisuutta varten, nyt he ovat siirtyneet eläkkeelle ja kuluttavat omia säästöjään.

Säästämisasteen alhaisuuteen vaikuttaa myös lainanottoon kannustava alhainen korkotaso ja kotitalouksien luotto omaan taloustilanteeseen. Silloin rahaa käytetään säästämisen asemesta kulutukseen.

– Alhaista säästämisastetta ei pidä nähdä välttämättä uhka-asiana. On ymmärrettävää, että säästöjä käytetään, sillä tulot on tarkoitettu käytettäväksi. Ei niitä käärinliinoihin mukaan saa, Brotherus sanoo.

– Yksilön kannalta on toki keskeistä se, ettei talous mene pinnan alle ikävien yllätysten takia. Siksi säästämisaste olisi hyvä pitää positiivisena. Kansantalouden kannalta olisi myös hyvä, ettei meillä olisi laajaa joukkoa ihmisiä, jotka juuri ja juuri selviävät. Siinä käy niin, että heikon taloussuhdanteen aikana kulutusta kiristetään nopeasti. Se johtaa kansantalouden kannalta negatiiviseen kierteeseen, Brotherus lisää.

Uusimmat

Fingerpori

comic