Uutiset

Sadat hakemukset jäävät käsittelemättä Dublin-asetuksen vuoksi — Suomeen palautunut tänä vuonna yli 200 turvapaikanhakijaa

Suomeen jätettyjä turvapaikkahakemuksia jätetään käsittelemättä Dublin-asetuksen perusteella joitakin satoja vuodessa.

Maahanmuuttoviraston antamien tilastotietojen mukaan kesäkuun 24. päivään mennessä Dublin-asetuksen perusteella on jätetty käsittelemättä 161 turvapaikkahakemusta.

Viime vuonna asetuksen perusteella jätettiin käsittelemättä 400 Suomeen jätettyä turvapaikkahakemusta.

Dublin-asetuksen perusteella käsittelemättä jätettävien hakemusten määrä on romahtanut vuosista 2015—2016, jolloin Suomessa jätettiin asetuksen perusteella käsittelemättä yli tuhat turvapaikkahakemusta.

-Muutos kertoo siitä, että turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut ja uusien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut, tulosalueen johtaja Mikko Montin Maahanmuuttovirastosta sanoo.

Montin kertoo, että Maahanmuuttovirastoon tulleista uusista turvapaikkahakemuksista puolet on uusintahakemuksia. Dublin-asetusta sovelletaan myös uusintahakemuksiin.

-Uusintahakemukset käsitellään Suomessa, kuten ensimmäinenkin hakemus. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että välissä olisi tapahtunut jotain sellaista, että vastuu olisi siirtynyt jollekin muulle valtiolle. Näitä tilanteita on kuitenkin vain yksittäisiä vuosittain, Montin tarkentaa.

Asetuksen noudattaminen kangertelee

Dublin-asetuksen perusteella viime vuonna Suomeen palautettujen turvapaikanhakijoiden määrä oli 601. Tämän vuoden kesäkuun alkuun mennessä vastaava luku on 238 henkilöä.

-Nämä luvut ovat jälkiseurausta vuosilta 2015—2016, jolloin turvapaikanhakijoita tuli Suomeen paljon. Tämän jälkeen hakijat ovat lähteneet Suomesta johonkin toiseen maahan, joista heitä on ryhdytty palauttamaan Suomeen päin, Montin sanoo.

Tämän viikon torstaina ja perjantaina kokoontuvassa EU:n huippukokouksessa pitäisi päästä sopuun maahanmuuton pelisäännöistä EU:ssa. Viime vuosina Dublin-asetusta ei ole kovin hyvin EU:ssa noudatettu, mikä johtuu vuosien 2015—2016 turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä.

-Turvapaikkamenettelyyn ja Dublin-asetukseen liittyvät säädösehdotukset ovat vieläkin kesken. Muista viidestä on voitu neuvotella komission ja parlamentin kesken. Torstai ja perjantai ovat ratkaisevia. Huippukokouksen päätökset antavat suuntaa tulevalle, kertoo hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho sisäministeriöstä.

Paljon avoimia kysymyksiä

Jäsenmaiden olisi päästävä yhteisymmärrykseen muun muassa kansainvälisen suojelun antamisesta, vastaanotto-olosuhteista, hakijoiden paluusta sekä palauttamisesta.

Jos huippukokous eli Eurooppa-neuvosto pääsee yhteisymmärrykseen maahanmuutosta, linjausten pohjalta kirjoitetaan tarkemmat säädökset.

-Eurooppa-neuvosto hakee poliittista lopputulosta, jonka pohjalta lainsäädäntö laaditaan. Kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan. Tarkoituksena on torjua järjestelmän väärinkäytöksiä ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Suojelua halutaan yhä antaa, Vanamo-Alho kuvailee.

Mikä Dublin-menettely?

Dublin-menettelyn mukaisesti EU-maat ovat sopineet, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä valtiossa.
EU-maiden lisäksi sopimusta noudattavat Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein.
Dublin-menettelyn mukaan turvapaikanhakijan vastaanotosta vastaa se jäsenvaltio, jossa hänen sormenjäljet on ensimmäisenä otettu tai jossa hänelle on myönnetty ensimmäisen kerran Schengen-viisumi.
Jos turvapaikanhakija hakee turvapaikkaa toisesta maasta, hänet voidaan palauttaa siihen maahan, missä hakemus on ensimmäisen kerran jätetty viranomaisille.
Käytännössä Dublin-menettely ei toimi, koska erityisesti Itä-Euroopan maat, kuten Unkari, Puola ja Slovakia ovat olleet hyvin tiukan maahanmuuttopolitiikan kannalla, eikä solidaarisuutta turvapaikanhakijoiden jakamiseen juuri ole.

Asiasanat

Uusimmat