Uutiset

Sadat hukkuvat yhä mereen – EU hakee ratkaisuja kesään mennessä

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan Välimerellä hukkui tammikuun 2018 aikana 243 ihmistä, jotka olivat matkalla meren yli Italiaan tai Kreikkaan. Suosituimmat reitit kulkevat nykyisin Pohjois-Afrikasta Italiaan.

Viime vuoden tammikuussa vastaava hukkuneiden luku oli 254 ihmistä. Vuodesta 2014 asti hukkuneita on IOM:n mukaan ollut Välimerellä yli 3 000 vuodessa.

Syynä hukkumisiin on se, että siirtolaiset lähtevät merelle usein liian täyteen ahdetuissa salakuljettajien järjestämissä veneissä, jotka eivät ole merikelpoisia.

EU on syksystä 2015 lähtien auttanut erityisesti Libyan rannikkovartiostoa vartioimaan omaa merialuettaan ja Libyan hallintoa on pyritty auttamaan vakauttamaan maan sekasortoista tilaa.

Toistaiseksi EU:n on ollut vaikea omilla toimillaan ehkäistä siirtolaisten joutumista salakuljettajien, ihmiskauppiaiden, muiden rikollisten ja Välimeren uhreiksi.

Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan EU on ennemmin osa ongelmaa kuin ratkaisua.

-Vuodesta 2016 lähtien EU:n jäsenmaat ovat pyrkineet järjestelmällisesti sulkemaan Välimeren yli Libyasta Eurooppaan kulkevan reitin. Tavoitteena ei ole ensisijaisesti tukea Libyan rannikkovartiostoa hengenpelastuksessa, vaan yhteistyön turvin pysäyttää siirtolaiset Libyaan ja sulkea merireitit, Amnesty linjasi joulukuussa 2017.

Jaetaanko vastuuta?

EU:n jäsenmaiden kesken on ollut pitkään erimielisyyttä siitä, miten Etelä-Eurooppaan saapuvia tuhansia maahanmuuttajia pitäisi jakaa jäsenmaiden kesken. Osa maista, kuten Suomi, suostui ottamaan viime vuonna oman osuutensa erityisesti Kreikkaan ja Italiaan saapuneista siirtolaisista.

Toiset jäsenvaltiot eivät puolestaan ole siirtoihin suostuneet. Erityisesti unionin itäpuolella on suhtauduttu penseästi sisäisiin siirtoihin.

Erimielisyyttä yritetään ratkoa unionissa kesään mennessä.

-Bulgarian puheenjohtajakaudella jatketaan turvapaikkajärjestelmän uudistamista. Asiantuntijatyö on jo käynnistynyt tehokkaasti. Kesää kohti mentäessä sopii odottaa tuloksia. Niin sanottu taakanjako-kysymys on poliittisesti hankala. Mielipiteet siitä ovat yhä jakautuneita, kertoo maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri sisäministeriöstä Lännen Medialle.

Järjestelmäuudistuksessa keskitytään Kurrin mukaan nyt paljon Dublin-järjestelmään eli siihen, mikä EU:n jäsenvaltio on vastuussa unionin alueella jätetyn turvapaikkahakemuksen tutkimisesta. Jäsenvaltiot voivat Dublin-sopimuksen mukaan pyytää toista valtiota ottamaan takaisin turvapaikanhakijan, jonka hakemuksen tutkiminen kuuluu tämän toisen valtion vastuulle.

-Solidaarisuutta viedään eteenpäin, Kurri sanoo uudistustyön lähtökohdista.

Uudistuksen rinnalla viedään Kurrin mukaan myös yhteistyötä kolmansien maiden kanssa muun muassa Välimeren pakolaistilanteen takia.

-Yhteistyöhön EU:n ja kolmansien maiden välillä on pakko satsata Välimeren tilanteen takia, Kurri toteaa.

Asiasanat

Uusimmat