Uutiset

Sahanpurusta kestävää kalanruokaa

Sahateollisuuden sivutuotteesta eli purusta irrotettavat sokerit voivat tulevaisuudessa ruokkia viljelylaitoksissa uivat kalat.

Luonnonvarakeskus (Luke) testaa prosessia, jolla puun sokerit käsitellään kasvualustaksi yksisoluorganismeille. Niiden muodostama proteiini jalostetaan lopulta kalanrehuksi ja nautitaan kalafileenä aterialla.

-Päädyin ideaan elintarviketuotannon haasteiden vuoksi. Olen tutkinut aiemmin purua selluloosan valmistuksessa, ja ajatukseen yhdistyi historiasta tutun pettuleivän ravintokäyttö, kertoo Luken tutkimusryhmää johtava tutkija Risto Korpinen.

Poikkitieteellinen ryhmä koostuu kymmenestä tutkijasta eri puolilta Suomea. Koetuotanto käynnistyy alkuvuoden aikana Luken Jokioisten yksikössä, ja ensimmäiset koerakeet heitetään keväällä kaloille joko vesiviljelykoelaitoksella Inarissa, Keminmaassa, Taivalkoskella, Laukaassa tai Enonkoskella.

Suomalaiset sahat tuottavat 3,3 miljoonaa kuutiometriä sahanpurua. Iso osa siitä hyödynnetään selluksi tai energiaksi, mutta osa jää käyttämättömänä kasoihin mätänemään.

Tuotanto olisi Korpisen mukaan selkeä liittää esimerkiksi sellutehtaan yhteyteen, ja sahatkin voivat lisätä kannattavuuttaan hyödyntämällä sivuvirtoja.

Korpinen uskoo, että sahanpuru voisi olla osa vastausta, kun maailman ravinto-ongelmaa ratkotaan. Hänen mielestään puru on ihanteellinen kalanrehun raaka-aine, koska se ei sovellu syötäväksi sellaisenaan.

-Voisimme tehdä saman peruna- tai maissitärkkelyksellä kuin purulla, mutta niitä voi käyttää myös ihmisravintona. On vastoin omaa moraaliani käyttää ruokaa vaikkapa polttoainetuotantoon, hän huomauttaa.

Noin 30 vuoden kuluttua maailmassa on noin kaksi miljardia ihmistä nykyistä enemmän.

-He kaikki tarvitsevat ruokaa. Ravinnon niukkuus yleistyy, koska viljelyskelpoisen maan määrä vähenee 600 neliömetrillä ihmistä kohden.

Korpisen mukaan on selvää, että soijan ja villikalan syöttämistä viljeltäville kaloille ei voi jatkaa nykyiseen tapaan.

-Valtamerten kalansaaliita ei voi enää lisätä vaikka kysyntä esimerkiksi vesiviljelyssä kasvaa voimakkaasti.

Soijanviljelyn tieltä taas raivataan metsää, ja sen vaatima viljelykelpoinen maa voitaisiin käyttää ihmisravinnon kasvattamiseen eläinten rehun sijaan.

Kestävälle kotimaiselle kalanrehuvaihtoehdolle on Korpisen mukaan tarvetta, ja sille voisi avautua myös vientimarkkinat.

Luken tilaston mukaan Suomessa kasvatettiin viime vuonna noin 14,4 miljoonaa kalakiloa ihmisravinnoksi. Yksi kilo kalaa vaatii kasvaakseen noin yhden kilon rehua.

Raisioagro Oy:n kalanrehuliiketoimintayksikkö Raisioaquaa mahdollisuus kiinnostaa.

-Emme halua kilpailla sellaisenaan elintarvikekelpoisista raaka-aineista, joten uusille rehun raaka-aineille ja niiden tuotantotavoille on kysyntää. Paikalliset ratkaisut myös parantavat ruokaturvaamme, toteaa tuotepäällikkö Susanna Airaksinen Raisioaquasta.

Asiasanat

Uusimmat