Uutiset

Sairaala voi korvata kielletyt ylityöt vuokrafirman sijaisilla — nämä asiat askarruttavat irtisanomisen helpottamisessa

Vuokratyöntekijä ei tee ylitöitä, vaan tilauksen mittaisen työvuoron, lähihoitajia ja sairaanhoitajia välittävästä henkilöstöfirma Seuresta kerrotaan.
Meilahden Sairaala on yksi Seure-henkilöstöpalvelun käyttäjistä.

Sairaala voi teettää hoitohenkilökunnan ylityötä vuokratyöfirman sijaisilla ylityökiellon aikana, toteaa vastaava johtajaylilääkäri Petri Bono HUS-kuntayhtymästä.

– Ilman muuta se on yksi vaihtoehtoehto. Todennäköisesti näin tehdään.

Useat ammattiliitot ovat ilmoittaneet aloittavansa toimia hallituksen kaavailemaa irtisanomissuojan heikentämistä vastaan. Maanantaina ylityökiellossa aloittivat Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron jäsenet. Tiistaina ylityökieltoon liittymisestä ilmoitti myös Palvelualojen ammattiliitto PAM.

Muun muassa lähihoitajia ja sairaanhoitajia pääkaupunkiseudun sairaaloihin ja terveysasemille välittävällä Seure-henkilöstöpalveluilla on yhteensä yli 10 000 aktiivista työntekijää.

– Me emme teetä ylitöitä vuokratyöntekijöillämme, vaan he tekevät tilauksen mittaisen työvuoron, kertoo palvelutuotantojohtaja Jenni Heinonen Seuresta.

Sairaala voi Heinosen mukaan tilata heiltä työntekijän työvuoroon niin, ettei sairaalan tarvitse teettää ylitöitä omalla väellä. Seure ei välttämättä aina tiedä, missä vuokratyöntekijät kulloinkin työskentelevät.

– Me tarkistamme vain, että henkilö on ammatillisesti pätevä, ja seuraamme, että meidän kauttamme hän ei tee ylityötä, Heinonen toteaa.

HUS-kuntayhtymä on yksi Seuren omistajista. Yrityksen liikevaihto on yli 82 miljoonaa euroa.

Työministeriön asiantuntija: heikentäminen ei muuta työelämää vallankumouksellisesti

Irtisanomisen syyn merkitys voi korostua uutta työpaikkaa hakiessa, jos irtisanomista helpotetaan.

– Irtisanomisen syyllä on varmasti merkitystä jatkossa, sanoo työministeriön osastopäällikkö Antti Neimala.

Hän ei usko, että hallituksen irtisanomissuojan heikentämissuunnitelma kuitenkaan muuttaa työelämää vallankumouksellisesti.

– Irtisanomissuojaa alennetaan, ei poisteta.

Neimala sanoo, ettei uudistuksesta ole tulossa työelämän tinderiä.

Työntekijöiden vaihtorumbaan ei hänen mielestään ole mahdollisuuksiakaan, koska yrityksillä ei ole resursseja, joista valita työntekijöitä niin kuin Tinderissä puolisoita.

– Työvoiman määrä ei tule lähivuosina kasvamaan, joten uskon, että työnantajat tulevat pitämään huolta työnantajakuvastaan.

Vaikeasti työllistyvien määrä voi lisääntyä

Neimalan mukaan tällä hetkellä on vaikea tietää, miten henkilökohtaisista syistä potkut saaneen työllistyminen onnistuisi, sillä vertailukohtaa ei ole.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen uskoo, että vaikeasti työllistyvien määrä tulee lisääntymään, jos hallituksen esitys toteutuu.

– Yleensähän kysytään aiemmalta työnantajalta, minkälainen työntekijä oli, Koskinen muistuttaa.

Hallituksen kaavailun mukaan irtisanoa voisi esimerkiksi, jos työntekijä ei noudata työaikoja, laiminlyö työtehtäviä tai suorittaa niitä ohjeiden vastaisesti. Työtehtävien laiminlyönti voi ilmetä myös alisuoriutumisena.

– Alisuoriutuminen tai aikaansaamattomuus on jo irtisanomisperuste, Koskinen huomauttaa.

Mutta aikaansaamattomuutta ei voi mitata vain yhdellä mittarilla. Asiaa on puitu korkeimmassa oikeudessa asti.

– KO:n ratkaisu oli merkittävä. Yritys irtisanoi myyjän, jolla oli yrityksen mukaan alhainen myyntikate. Se ei kuitenkaan ollut riittävä peruste potkuihin.

Tulisiko isommista yrityksistä pienempiä yrityksiä houkuttelevampia työpaikkoja?

Työterveyslaitoksen PK-sektori ja kasvu -yksikön johtaja Krista Pahkin ei usko, että pienissä yrityksissä alettaisiin antaa potkuja ilman perusteltua syytä.

– Pääsääntöisesti työnantajat pyrkivät pitämään työntekijöistään kiinni.

Pahkin toteaa, että on olemassa hankalia johtajia ja hankalia työntekijöitä.

– Ääri-ilmiöitä on niin pomoissa kuin työntekijöissäkin.

Siihen Pahkinkaan ei osaa ottaa kantaa, miten potkujen saaminen vaikuttaa uudelleen työllistymiseen.

Hän miettisi ennemminkin sitä, miten pienissä yrityksissä pystytään tukemaan sekä työntekijöiden osaamista että johdon taitoja johtaa henkilöstöä.

Hänen mukaansa osa yrittäjistä alkaa olla huolissaan, etteivät he saa osaavaa työvoimaa. Isoista yrityksistä voisi tulla vetovoimaisempia, koska niissä irtisanomissuoja on tiukempi.

– Vaikea sanoa, mihin uudistus voisi loppujen lopuksi johtaa.

Mielivaltaiset syyt eivät riitä irtisanomiseen

Neimala summaa, että irtisanomiselle täytyy olla tiukat perusteet, mielivaltaiset syyt eivät riitä.

– Uudistuksen peruslähtökohta on täysin kirkas: ketään ei sanota asiattomasti irti ilman perusteita.

Koskinen toteaa, että nykyjärjestelmä on itse asiassa selvästi parempi yritysten näkökulmasta.

– Pienet yritykset luulevat, että asia on toisinpäin. Eihän se niin mene. Asiaa ei ole pohdittu tarpeeksi monesta näkökulmasta.

Hän lisää, että uudistus on arveluttava.

– Yhteen suuntaan kun kumartaa, toiseen pyllistää.

Uusimmat