Uutiset

SAK harkitsee työpaikkakohtaisia toimia, jos hallitus vie kiisteltyjä lakiesityksiä eteenpäin – "toritapahtumat on nähty"

SAK on valmis työpaikkakohtaisiin järjestötoimiin, jos hallitus vie eteenpäin työelämän lainsäädäntöä, joka SAK:n mukaan heikentää työntekijöiden asemaa. SAK:n hallitus oli torstaina aamupäivällä koolla Helsingissä.

-Keskustelimme erityisesti kehysriihen hankkeista eli irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ja mahdollisuudesta solmia alle 30-vuotiaiden kanssa määräaikaisia työsuhteita. Vaadimme hallitusta vetämään nämä lakiesitykset pois. Jos nämä lakiesitykset etenevät eduskuntaan lausuntokierroksen jälkeen, olemme valmiita työpaikkakohtaisiin järjestötoimiin. Nyt emme päättäneet mitään järjestötoimista. Toritapahtumat on nähty, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.

Elorannan mukaan mahdollisia järjestötoimia ei torstaina eritelty tai määritelty. Esimerkiksi työnseisaukset voivat olla hänen mukaansa mahdollisia.

-Arvioimme tilannetta uudestaan elokuun 13. päivä. Nämä lakihankkeet asettavat työntekijät eriarvoiseen asemaan ja vaikutusarvioita ei ole tai vaikutukset voivat jäädä hyvin pieniksi, Eloranta sanoo.

Hallitus pyrkii saamaan kaikki kolme esitystä lausuntokierrokselle heinäkuuhun mennessä.

SAK:ta kismittää hieman myös niin sanottu aktiivimalli kakkonen, jossa määriteltäisiin työttömille velvoitteita työn hakemiseen. Aktiivimalli kakkosessa karenssit työttömiä kohtaan kevenisivät, mutta aktiivisuutta työnhaussa pitäisi hakea ainakin yhtä työpaikkaa viikossa.

-Se on hienoa, että hallitus on kuunnellut meitä karenssien kohdalla. Malli kuitenkin vaikeuttaa työttömän kykyä ymmärtää, miten hänen työttömyysturvansa pysyy voimassa. Voi tulla yhä leikkuri työttömyysturvaan. Se on selvää, että työttömän on haettava työtä ja otettava työtä vastaan. Järjestelmästä on kuitenkin tulossa liian kaavamainen, Eloranta sanoi.

Myös STTK:ta harmittaa

Myös palkansaajajärjestö STTK on tuohtunut hallituksen suunnitelmista.

-Valtavalla kiireellä tehdään muutoksia, joiden vaikutusarvioita ei ole valmistelun aikana kyetty selvittämään edes tyydyttävästi. On selvää, että työttömällä tulee olla velvoite hakea työtä, johtaja Katarina Murto STTK:sta harmittelee.

Hallituksen esityksen tarkoitus on, että työtön ensisijaisesti verkkopalveluiden kautta ilmoittautuu työn hakijaksi kasvupalvelun asiakastietojärjestelmään. Sen perusteella hänelle laaditaan digitaalisesti työllistymissuunnitelma. Työttömän tulisi hakea keskimäärin vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoida hakemistaan paikoista verkkopalveluiden kautta kerran kuukaudessa.

-Epäselvää on sekin, miten turvataan digipalveluiden toimivuus ja saatavuus kaikille. Tämä johtanee hyvin tulkinnanvaraisiin päätöksiin, kun arvioidaan, onko työtön toiminut oikein, Murto toteaa.

Laiminlyönneistä voi seurata aluksi muistutus, jota voivat seurat kovemmat rangaistukset.

-On täysin epäselvää, miten tämä esitys käytännössä toimii aiemmin voimaan tulleen aktiivimallin suhteen. Sanktioiden keventäminen on oikea suunta. Esitys kuitenkin entisestään monimutkaistaa työttömyysturvajärjestelmää, Murto arvioi.

STTK yhdistäisi ennemmin työllistämistä edistävät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut nykyistä vahvemmin ja lisäisi resursseja kannustavaan työllistämiseen ennemmin kuin rangaistuksiin.

Akava kiittelee

Palkansaajajärjestö Akava sen sijaan kiittelee hallituksen esitystä aktiivimalli kakkosen suhteen.

Omatoimisen työnhaun malli on Akavan mielestä kehittynyt alkuperäisistä kaavailuista parempaan suuntaan.

-Esimerkiksi tapauskohtaista harkintaa ja joustavuutta on lisätty ja karenssijärjestelmää lievennetty. Myös työnhaun prosessi vaikuttaa järkevämmältä kuin ensimmäisessä esityksessä. Valmistelussa olevan lakimuutosehdotuksen tavoitteena on velvoittaa työtöntä työnhakijaa nykyistä omatoimisemmin sekä hakemaan työtä että raportoimaan työnhaun toteutumisesta. Velvoitetta tehostettaisiin asteittain kiristyvän sanktioinnin eli työttömyysturvan karenssin uhalla, Akava tiedotti torstaina.

– Katsomme, että työttömiä työnhakijoita voidaan velvoittaa hakeutumaan aktiivisesti takaisin työmarkkinoille. Velvoitteiden pitää kuitenkin olla oikeassa suhteessa sekä työnhakijoiden työllistymisedellytyksiin että tarjolla oleviin palveluihin. vastaamiseksi. Pelkkä sanktioilla pelottelu ei varmastikaan johda toivottuihin tuloksiin, toteaa Akavan ekonomisti Heikki Taulu.

Asiasanat

Uusimmat