Uutiset

SAK, STTK ja työministerin valtiosihteeri tyrmäävät yrittäjäjärjestöjen esityksen paikallisesta sopimisesta: "Maksajan roolia tarjotaan palkansaajille, kyseessä kesän uutisperhonen"

Yrittäjäjärjestöt vaativat Lännen Median haastattelussa hallitukselta paikallisen sopimisen edistämistä. Valtiosihteeri Ville Kopra torjuu esityksen hallitusohjelman vastaisena.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kysyy, mitä yrittäjäjärjestöt esityksellään oikein tavoittelevat. "Rivien välistä on luettavissa, että tavoitteena on ammattiliittojen aseman heikentäminen. Se taas tarkoittaa työntekijöiden ehtojen heikentämistä." Kuva: Kimmo Penttinen
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kysyy, mitä yrittäjäjärjestöt esityksellään oikein tavoittelevat. "Rivien välistä on luettavissa, että tavoitteena on ammattiliittojen aseman heikentäminen. Se taas tarkoittaa työntekijöiden ehtojen heikentämistä." Kuva: Kimmo Penttinen

Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari vaativat Lännen Median perjantaina julkaisemassa haastattelussa hallitukselta paikallisen sopimisen edistämistä kolmivuotisella kokeilulla.

Yrittäjäjärjestöjen ehdotuksen mukaan työehtosopimuksen määräyksistä voisi poiketa työnantajan ja henkilöstön keskinäisellä sopimuksella. Vapaus sopia koskisi esimerkiksi palkkausta, työaikoja, lomautuskäytäntöjä tai takaisinottovelvoitetta. Kokeilu toteutettaisiin työsopimus- ja työehtosopimuslakiin tehtävillä muutoksilla.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kanta on selvä: liitto ei tällaista ehdotusta kannata.

– Hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että paikallista sopimista edistetään työehtosopimusten kautta. Tämä esitys menee siitä ohitse.

– Täytyy myös muistaa, että suurin osa työntekijöistä on järjestäytyneissä yrityksissä, jossa paikallinen sopiminen työsopimusten pohjalta on jo mahdollista.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan järjestö on jo aiemmin linjannut kantansa paikalliseen sopimiseen.

– Lähdemme siitä, että paikallista sopimista voidaan tehdä työehtosopimusten pohjalta ja luottamusmiesten toimesta. Tämä avaus ei muuta millään lailla suhtautumistamme.

Esitettyä avausta Palola luonnehtii ”kesän uutisperhoseksi, joita tulee ja menee”.

Myöskään työministeri Tuula Haataisen (sd.) valtiosihteeri Ville Kopra ei lämpene yrittäjäjärjestöjen esitykselle. Kopra johtaa työryhmää, joka parhaillaan pohtii paikallisen sopimisen edistämistä.

– Esitys on poikkiteloin hallituksen lähtökohtien kanssa, huomauttaa Kopra. Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.

– Valmistelua, jossa työehtosopimus ei olisi sopimisen runko, ei ole käynnistymässä, sanoo Kopra. Syksyn budjettiriiheen on tarkoitus saada työryhmältä paikallisen sopimisen edistämistä koskevia linjauksia. Mitä ne ovat, sitä Kopra ei avaa.

Paikallisen sopimisen työryhmässä on myös työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien edustus, eikä kaikkia tyydyttäviä esityksiä ole helppo löytää. Linjaukset perustuvat Kopran mukaan joka tapauksessa virka- ja työehtosopimuksiin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola katsoo, ettei Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin esittämä avaus muuta järjestön kantaa. "Lähdemme siitä, että paikallista sopimista voidaan tehdä työehtosopimusten pohjalta ja luottamusmiesten toimesta." Kuva: Ossi Ahola

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola katsoo, ettei Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin esittämä avaus muuta järjestön kantaa. ”Lähdemme siitä, että paikallista sopimista voidaan tehdä työehtosopimusten pohjalta ja luottamusmiesten toimesta.” Kuva: Ossi Ahola

SAK: seurauksena kustannuskilpailu

LM:n haastattelussa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi ehdotuksen lähtevän siitä, että sopimisen tulisi olla mahdollista lähes kaikista työehdoista. Kyse on sopimisen mahdollisuudesta, ei pakosta.

Kokeilulla ei purettaisi työehtosopimusten yleissitovuutta. Sopimukset olisivat mallissa ”perälautana”, mikä takaa sen, etteivät yritykset voisi sanella työehtoja työntekijöille.

Yrittäjäjärjestöt katsovat ehdotuksessaan paikallisen sopimisen edistämisen olevan tärkein toimi työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn parantamisessa.

SAK:n Elorannan mukaan paikallisen sopimisen kasvattamisen vaikutuksia työllisyyteen ei ole pystytty todentamaan.

– Aiheesta on tehty kyselytutkimuksia yrittäjille, mutta ne eivät anna todellista kuvaa tilanteesta.

Myös STTK:n Palola huomauttaa, että ehdotuksessa esitetyt laskelmat uusien työpaikkojen syntymisestä perustuvat Suomen Yrittäjien omaan kyselyyn. Näitä lukuja ei hänen mukaansa voi pitää objektiivisena tarkasteluna.

– Näkisin mielelläni esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmia asiasta.

Eloranta katsoo, että paikallisen sopimisen kasvattaminen voisi parantaa yritysten kilpailukykyä kyllä lyhyellä aikavälillä, mutta pitemmällä aikavälillä vaikutus voisi olla jopa päinvastainen.

Kehitys voisi johtaa tilanteeseen, jossa yritykset kilpailevat keskenään toinen toistaan alemmilla tuotantokustannuksilla.

– Näen, että tilanne voisi johtaa alaspäin menevään kierteeseen. Naapuri voisi tehdä aina halvemman tarjouksen ja sopia palkat toista alemmaksi. Näen, että nykytilanteessa on reilu peli, kaikki tietävät, että työvoimakustannusten kannalta pelataan samalla tasolla.

Eloranta epäilee, että ehdotuksen taustalla on halu alentaa palkkakustannuksia ja siten heikentää työntekijän tulotasoa.

– Olen kuullut esityksiä, joiden mukaan esimerkiksi ylityökorvauksista ja työajoista haluttaisiin sopia toisin. Nämä ovat selkeästi asioita, jotka ovat alentamassa työntekijöiden ansiotasoa ja vaikeuttamassa työn ja perheen yhteensovittamista.

– Jos halutaan maksimaalista joustoa ja kilpailukykyä, joku sen maksaa. Nyt maksajan roolia tarjotaan palkansaajille.

Tosin Elorannan mukaan yrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta ei oikein selviä, mikä on esittäjien todellinen tavoite.

– Rivien välistä on luettavissa, että tavoitteena on ammattiliittojen aseman heikentäminen. Se taas tarkoittaa työntekijöiden ehtojen heikentämistä. Esimerkiksi työehtosopimuksessa määritettyä tasoa korkeampaa palkkaa saa jo maksaa.

– Avoimuuden hengessä olisi hyvä kertoa, mitä tällä aidosti tavoitellaan.

Antti Palolan mukaan Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin ”jatkuvat ulostulot” paikallisesta sopimisesta eivät varsinaisesti edistä asiaa.

– Nämä saavat meidät vain pitäytymään vahvemmin aikaisemmissa päätöksissämme. Työmarkkinaosapuolet käyvät tarvittavat asiaa koskevat keskustelut.

– Paikallista sopimista tehdään Suomessa jatkuvasti monilla aloilla. Siitä on hyviä kokemuksia ja esimerkkejä. Silti tiedetään myös, että välttämättä se ei erinäisistä syistä aina onnistu.

Kuka auttaisi sopijaa?

Yrittäjäjärjestöjen ehdotuksen mukaan itse sopiminen etenisi pääpiirteissään samoin kuin nykyään. Poikkeuksen tekee se, että ehdotuksen mukaan työntekijöiden edustajana neuvottelussa saisi toimia myös työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, jonka ei tarvitse olla liiton valtuuttama luottamushenkilö. Hänellä olisi korotettu irtisanomissuoja, eikä liittoon kuuluminen olisi edellytyksenä.

– Se toisi universaalin järjestäytymisen vapauden ja purkaisi ammattiliittojen monopolin järjestäytymisessä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi perusteli ehdotusta.

Etenkin tämä kohta ehdotuksesta hiertää SAK:ta. Kyse on periaatteellisesti tärkeästä asiasta.

– Neuvotteluasema työpaikoilla ei ole tasaveroinen, ja siksi tilanne vaatii erityistä suojelua työntekijöiden puolella.

Kyse on myös käytännöstä: Elorannan mukaan liitoilla on työehtosopimusten laatijana paras ymmärrys myös sopimusten sisällöstä. Jos sopijalla ei ole takanaan sopimusasioissa neuvovaa liittoa, mistä työntekijä saa tehtävään tukea?

– Yrittäjätkin ovat sanoneet, että työehtosopimukset ovat heidän näkökulmastaan vaikeita sovellettavia. Jos työntekijällä ei ole liiton neuvoja takana, miten hän voisi tasavertaisesti sopia asioista?

Yksittäisistä esimerkeistä ei ole malliksi

LM:n haastattelussa Romakkaniemi ja Pentikäinen sanovat, että työntekijöillä olisi työntekijäjärjestöjä kovempi halu paikalliseen sopimiseen.

– Työntekijäjärjestöt ovat penseitä ”valtapolitiikan takia”, Pentikäinen totesi.

Pelkääkö SAK menettävänsä valtaa paikallisen sopimisen laajentamisen myötä?

– En oikein tiedä, mihin herrat tällä viittaavat, Eloranta sanoo. Hän esittää vastakysymyksen: jos liitot menettävät muutoksien myötä valtaa, kuka vapautuvan vallan ottaa?

– Herää kysymys: halutaanko tällä lisätä lopulta työnantajan valtaa? Valitettavasti kokemus on, että paikallisesta sopimisesta puhuttaessa kyse voi olla enemmänkin työnantajan direktiovallan kasvattamisesta kuin todellisesta sopimisesta.

STTK:n Antti Palola toteaa pitävänsä kommenttia merkillisenä.

– Kukin järjestö edustaa omien jäsentensä näkemyksiä. Pidättäytyisin itse henkilökohtaisesti arvioimasta sitä, mitä muiden järjestöjen jäsenet ovat mieltä asioista.

Jarkko Elorannan mukaan myös vastakkaisia esimerkkejä sopimushaluista löytyy.

– Jos luottamusta rakennetaan paikallisesti, sen tulisi edetä tasaveroisista lähtökohdista. Liitot katsovat, miten tilanne kehittyy. Eri toimialoilla on erilaiset lähtökohdat.

– Kaikki yritykset eivät paikallista sopimista edes halua, sillä voi olla helpompaa keskittyä bisnekseen tekoon sen sijaan että vääntäisi paikallisia sopimuksia.

Eloranta sanoo, ettei yksittäisten kokemusten perusteella voi muodostaa uutta sääntelymallia.

– On myös esimerkkejä siitä, että työntekijä haluaisi sopia, mutta työnantaja ei anna. Tai että tehtaan alaportaassa haluttaisiin sopia, mutta konsernin keskushallinto haluaa kieltää. Erilaisia esimerkkejä siis löytyy, mutta yleistysten tekeminen ja uuden sääntelypohjan rakentaminen sen pohjalta on huono lähtökohta.

Edit: Juttua täydennetty STTK:n Antti Palolan kommenteilla kello 12.12.

Edit: Lisätty valtiosihteeri Ville Kopran kommentit klo 16.40.

Tästä on kyse

Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari esittivät Lännen Median perjantaina julkaistussa haastattelussa kokeilua, jossa paikallinen sopiminen sallittaisiin kolmen vuoden määräajaksi väliaikaisella lailla.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työehtojen sopimista työnantajan ja yrityksen henkilöstön tai yksittäisen työntekijän välillä.

Nyt paikallinen sopiminen on osittain mahdollista niillä aloilla, joiden työehtosopimuksissa se on sallittu.

Yrittäjäjärjestöjen ehdotuksen mukaan työehtosopimuksen määräyksistä voisi poiketa työnantajan ja henkilöstön keskinäisellä sopimuksella. Vapaus sopia koskisi esimerkiksi palkkausta, työaikoja, lomautuskäytäntöjä tai takaisinottovelvoitetta.

Jos työpaikalla ei haluta sopia paikallisesti, työehdoissa noudatettaisiin tes:iä. Paikallisen sopimuksen voisi myös irtisanoa, jolloin työpaikalla palattaisiin tes:in käyttöön.

Ehdotuksen mukaan säädökset koskisivat sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä yrityksiä.

Nykyiset kiellot poiketa työehtosopimuksista poistuisivat väliaikaisten säännösten nojalla.

Lakimuutokset koskisivat työsopimus- ja työehtosopimuslakeja.

Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin mukaan kokeilusta pitäisi päättää syksyn budjettiriihessä.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic