Uutiset

SAK:n puheenjohtaja kiky-tunneista: "Tulkintamme mukaan talkootyön tekeminen on näissä sopimuksissa loppu"

EK:n näkemyksen mukaan kiky-tunnit vain muuttivat muotoaan työehtosopimuksessa. SAK taas katsoo, että kiky-tunnut olivat talkootyötä, jonka tekeminen on nyt päättynyt.

Kikyä eli kilpailukykysopimusta vuonna 2016 sorvaamassa ollut ja sen säilyttämistä sittemmin kiivaasti puolustanut Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan kiky-tunnit eivät poistuneet. Ne vain muuttivat muotoaan.

– Juuri nyt työmarkkinoilla näkyy vähän valoa tunnelin päässä. Tällä viittaan nimenomaan kemianalan sopimukseen. Se syntyi luovalla tavalla, Häkämies kommentoi perjantaina Lännen Medialle.

Häkämiehen mielestä kemianteollisuuden neuvottelutulos on malliesimerkkisuoritus.

– Sopimuksessa on useita elementtejä, joilla yksikkötyökustannuksissa päästään samaan 1,4 prosentin työajan pidennykseen. Kiky-tunnit muuntuvat muuksi.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto konkretisoi asiaa torstaina niin, että kemianalalla tilalle tulee muun muassa kahdeksan tuntia sellaista palkallista koulutusta, jota voidaan antaa työpaikalla.

Onko kiky vain muuttanut muotoaan, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta?

– Kiky oli ilmaisen talkootyön tekemistä. Meidän tulkintamme mukaan talkootyön tekeminen on näissä (kemianalan) sopimuksissa loppu, Eloranta sanoo.

Miksi EK sanoo, että kiky on muuttanut muotoaan, jos se ei ole totta?

– Työmarkkinoilla voi olla monta tulkintaa. He pitävät myös kustannusvaikutuksesta enemmän kiinni. Heidän mukaansa kikyllä oli tietty hinta ja nyt se on (uusien) sopimusten sisällä.

– Meidän tulkintamme on, että (kiky-tunneille) ei ole olemassa hintaa tai kustannusvaikutusta edes yksittäisen alan sisällä, Eloranta toteaa.

Hänen mukaansa Suomi on kilpailukykyinen ilman kiky-sopimuksen tuomia kiky-tuntejakin.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic